Suomessa kulutetusta sähköstä noin 15 prosenttia joko tuotetaan Venäjältä tuotavalla kaasulla tai tuodaan suoraan sähkönä Venäjältä. Ryhmä Aalto-yliopiston energiajärjestelmien ja -talouden tutkijoita on tehnyt riskianalyysin siitä, mitä tuon osuuden katoaminen tarkoittaisi Suomen sähkömarkkinoille ja huoltovarmuudelle.
Suurimman riskin aiheuttaa mahdollinen ketjureaktio Euroopan energiamarkkinoilla, tutkijat varoittavat.
”Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa. Silloin voimme olla tilanteessa, jossa muutkin naapurimaat lopettavat energiaviennin meille”, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.
Tutkijat ovat riskianalyysissään mallintaneet kaksi eri skenaarioita.
Ensimmäisessä sekä sähkön että kaasun tuonti Venäjältä katkaistaan, mutta tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta toimivat normaalisti. Tämä aiheuttaa korkeintaan 16 tunnin tehovajeen tilanteessa, jossa Olkiluoto 3 ei vielä olisi toiminnassa. Tehovaje on huoltovarmuusriskin mittari, joka tarkoittaa tunteja, joina sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. Normaalisti tehovajeen odotusarvo on Suomessa alle tunti vuodessa.
Toisessa skenaariossa Venäjän sähkön ja kaasun tuonti on katkennut, mutta samanaikaisesti katkeavat tuontiyhteydet Ruotsista ja Baltiasta. Tässä skenaariossa Suomen tehovaje voisi yltää jopa 2 500 tuntiin, mikä vaikeuttaisi sähkön saantia erityisesti talviaikaan.
Tutkijoiden mukaan Olkiluoto 3 ei pelasta sähköntuotannon tehovajeelta
Tutkijoiden mukaan uuden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan sähköntuotanto ei oleellisesti muuta isoa kuvaa kummassakaan skenaariossa.
Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä talouden ja yhteiskunnan toimintaa voidaan kuitenkin tukea monilla toimenpiteillä.
Tutkijoiden mukaan näitä ovat esimerkiksi kuluttajahintojen kompensointi, tuottojen verottaminen ja palauttaminen yrityksille ja kuluttajille tukien muodossa, kattohinta hiilidioksidin päästöoikeuksille, sähkön säästäminen ja nopeasti käyttöön otettavat energian säästö- ja tuotantoratkaisut.
Energiateollisuus ry ei pidä sähköpulaa todennäköisenä, toisin kuin Aalto-yliopiston tutkijat väittävät.
Energia-alan työnantajajärjestön mukaan energian tuonnin päättyminen Venäjältä kuormittaa järjestelmää, mutta toisin kuin tutkijat esittävät, ei vaaranna sitä.
Järjestö muistuttaa, että viime vuonna Venäjältä tuotiin reilut kymmenen prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä, ja samaan aikaan Viroon vietiin melkein sama määrä Viron lopetettua sähköntuonnin idästä. Vuonna 2020 Venäjältä tuotiin sähköä alle neljä prosenttia kulutuksesta, koska pohjoismainen sähkö oli ennätyksellisen halpaa.
Suomella on vaihtoehtoja
Sähkökauppaa käydään markkinoilla, ja hinta ohjaa ostokäyttäytymistä ihan niin kuin ruokakaupassakin, toteaa Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
”Jos Venäjältä ei tuoda sähköä, katetaan kysyntä muulla sähköllä. Ja vaihtoehtoja on tarjolla”, Salomaa jatkaa.
Suomessa kulutetusta sähköstä noin viidennes on kuluneina vuosina tuotu ulkomailta, erityisesti Ruotsista, ja vähemmässä määrin Norjasta ja Venäjältä. Olkiluoto 3:n käyttöönotto ja tuulivoiman lisääminen nostavat energiaomavaraisuutta merkittävästi, Energiateollisuus väittää.
Järjestön mukaan Suomi on edelleen osa yhteispohjoismaisia ja eurooppalaisia sähkömarkkinoita, joten maakohtaisen sähköpulan näkymä voi perustua vain siirtoyhteyksien riittämättömyyteen. Niitä kehitetään jatkuvasti.
Eniten sähköä Suomeen tuodaan Pohjois-Ruotsista, josta on riittämättömät siirtoyhteydet Etelä-Ruotsiin. Ruotsin sisäisten siirtoyhteyksien heikkous on johtanut erittäin suuriin hintaeroihin Etelä- ja Pohjois-Ruotsin välillä, Energiateollisuus muistuttaa.
Vaikka oletettaisiin, että yksittäiset valtiot alkaisivat omista toimitusvarmuussyistään rajoittaa energianvientiä naapurimaihin, Ruotsin tilanne ei paranisi, jos vienti Pohjois-Ruotsista Suomeen estettäisiin. Ruotsi ei pystyisi kyseistä viemättä jäävää energiamäärää hyödyntämään omalla alueellaan, Energiateollisuus toteaa.
Energian hinnanvaihtelu lisääntyy
Eurooppa on yhdessä vahvempi myös sähkön riittävyyden varmistamisessa kuin yksittäiset maat yksin. Energiateollisuuden mukaan tämä ymmärretään myös eurooppalaisissa demokratioissa.
”Meillä ei ole ajankohtaista huolta sähkön riittävyydestä, mutta energian hinta tulee olemaan hyvin vaihteleva lähitulevaisuudessa, Salomaa toteaa. Manner-Euroopan hintakriisi heijastuu siirtoyhteyksien myötä myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille, vaikka energiakriisin myötä kallistuneiden fossiilisten polttoaineiden osuus pohjoismaisesta sähköntuotannosta on hyvin vähäinen. Tässä joudumme vähän maksamaan toisten synneistä”, Salomaa jatkaa.
Huonoimpien skenaarioiden toteutuminen edellyttäisi käytännössä huomattavasti nykyistä vakavampaa ja myös Suomea ja Ruotsia suoraan koskevaa kriisitilannetta.
Jos ulkomaankauppa olisi laajasti häiriintynyt, todennäköisesti myös kotimaisesta energiaintensiivisestä teollisuudesta osa keskeyttäisi toimintansa – muistakin kuin sähkön riittävyyssyistä. Tällöin kotimainen sähkön kysyntä tietenkin vähenisi olennaisesti, Energiateollisuus toteaa.
”Suomi on pidemmällä vihreässä siirtymässä kuin Manner-Eurooppa, sillä fossiilisten polttoaineiden osuutta on korvattu bioenergialla, tuulivoimalla ja Olkiluoto kolmosen myötä myös ydinvoimalla”, Salomaa sanoo.
Salomaan mukaan se helpottaa Suomen tilannetta verrattuna melkeinpä mihin tahansa muuhun Euroopan maahan verrattuna, pois lukien läheisimmät energiakumppanit Ruotsi ja Norja, Salomaa jatkaa.
