Brent-laatuinen raakaöljy on noussut jo lähes 105 dollarin tynnyrihintaan, korkeimmilleen sitten maaliskuun. Liike on lyhyessä ajassa jyrkkä, sillä viikkoa aiemmin sama tynnyri maksoi alle sadan dollarin. Kahdessa viikossa hinta on noussut viidenneksen.
Iranin sota on jatkunut kahdeksan viikkoa, ja Hormuzinsalmi on tosiasiallisesti suljettu. Salmen kautta kulkee normaalisti noin viidennes maailman merikuljetuksena liikkuvasta raakaöljystä.
Iran tarjoutui maanantaina avaamaan salmen sillä ehdolla, että Yhdysvallat purkaa merisaartonsa ja antaa sotilaalliset vakuudet. Presidentti Donald Trump ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta, jossa Iranin ydinohjelmasta neuvoteltaisiin vasta myöhemmin.
Kuluttajalle isku näkyy bensiinipumpulla. Bensiinin keskihinta on Yhdysvalloissa 4,1 dollaria gallonalta, eli noin 27 prosenttia korkeampi kuin sodan alkaessa.
Inflaation kuva on muuttumassa myös tilastoissa. Yhdysvaltain kokonaiskuluttajahintainflaatio kiihtyi maaliskuussa 3,3 prosenttiin, mikä on korkein lukema sitten toukokuun 2024 ja selvästi nopeampi kuin helmikuun 2,4 prosenttia. Tason muutos tuli lähes kokonaan energiakustannuksista.
Wall Streetin ääripäät puhuvat eri kieltä
Talousammattilaisten keskuudessa on kahdenlaisia näkemyksiä. Osa rinnastaa tilanteen 1970-luvun stagflaatioon, kun taas toiset pitävät hintanousua hetkellisenä.
Stagflaatio on talouden painajainen. Se on talouden tila, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja hidas tai pysähtynyt talouskasvu, johon liittyy usein nouseva työttömyys.
Miljardööri Ray Dalio sanoi sunnuntaina uutistoimisto CNBC:lle, että Yhdysvallat on jo selvästi stagflatorisessa vaiheessa. Hän varoitti vasta nimitettyä Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtajaa Kevin Warshia koronlaskuista, jotka söisivät hänen mukaansa keskuspankin uskottavuuden.
JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon kertoi tiistaina Norjan öljyrahaston järjestämässä konferenssissa pitävänsä stagflaatiota pahimpana skenaariona. Reutersin mukaan Dimon arvioi tulevan luottosyklin käänteen muodostuvan odotettua karummaksi.
Bank of America katsoo tilannetta kuitenkin toisin. Pankin sijoitusstrategit ovat todenneet markkinoiden ylireagoivan stagflaatiopelkoon. Pidempien aikajänteiden inflaatio-odotukset ovat itse asiassa laskeneet ja pysyneet lähellä keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.
Pankki perustelee tätä tekoälyn tuomilla tuottavuushyödyillä, jotka tukevat reaalikasvua eivätkä viittaa pysyvään hintapaineeseen.
Bank of American omat ekonomistit ennakoivat silti maltillista stagflaatiota. Yhdysvaltain inflaation odotetaan asettuvan vuonna 2026 noin 3,6 prosenttiin ja talouskasvun 2,3 prosenttiin.
Kansainväliset järjestöt leikkaavat ennusteita
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi globaalin kasvuennusteensa 3,1 prosenttiin sodan edeltävästä 3,4 prosentista. Yli sadan dollarin öljy tekee inflaation hillitsemisestä vaikeaa, IMF on varoittanut.
Pääjohtaja Kristalina Georgieva on tiivistänyt asetelman Reutersille toteamuksella, jonka mukaan kaikki tiet vievät korkeampiin hintoihin ja heikompaan kasvuun. OECD:n ennuste asettaa keskimääräisen inflaation neljään prosenttiin suurimmissa talouksissa, ja Yhdysvalloissa 4,2 prosenttiin tälle vuodelle.
Dallasin keskuspankin kvantitatiivinen mallinnus piirtää saman suuntaisen kuvan. Kahden vuosineljänneksen mittainen Hormuzin sulku leikkaa globaalia bruttokansantuotetta vuoden lopussa noin 0,3 prosenttiyksikköä, kolmen kvartaalin sulku jo 1,3 prosenttiyksikköä.
Goldman Sachs nosti hintaennusteensa loppuvuodelle. Pankki odottaa Brentin asettuvan keskimäärin 90 dollariin tynnyriltä neljännellä neljänneksellä, kun aiempi luku oli 80. Citin analyytikoiden mukaan hinta voi yltää 150 dollariin, jos öljyvirtoja ei avata kesäkuun loppuun mennessä.
Markkinat eivät usko keskuspankin liikahtavan. Korkofutuurit hinnoittelevat tämänviikkoiselle Fed-kokoukselle olemattoman todennäköisyyden koronlaskulle, ja sama linja jatkuu hinnoittelussa läpi vuoden 2026.
2020-luvun maailmantalous ei vastaa 1970-lukua
Vertaus vuoden 1973 jom kippur -sodan jälkeiseen kauppasaartoon ei ole liioiteltu. IEA:n mukaan öljyn tarjontamenetys on suuruusluokaltaan vähintään yhtä suuri kuin tuolloin. Persianlahden tuottajat ovat sulkeneet noin yhdeksän miljoonan tynnyrin päivätuotannon, ja Goldmanin arvion mukaan globaali tuotanto on pudonnut 14,5 miljoonaa tynnyriä vuorokaudessa.
Yhtäläisyydet kuitenkin loppuvat tähän. Yhdysvallat on tällä kertaa maailman suurin öljyntuottaja, eikä sen talous nojaa öljyyn samalla tavalla kuin puoli vuosisataa sitten. S&P 500 -indeksi noteerasi viime viikolla uusia ennätyksiä öljyshokista huolimatta.
Yhdysvaltalaisen sijoituslehti The Motley Foolin analyytikoiden listaus tiivistää eron kolmeen tekijään. Öljyn hinta on noussut tänä vuonna noin puolitoistakertaiseksi, ei moninkertaiseksi kuten 1970-luvulla. Yhdysvaltain talous ja sen suurimmat yhtiöt eivät nojaa öljyyn syöttöpanoksena samalla intensiteetillä.
Lisäksi pörssi-indeksien painopiste on nykyisin tekoälyssä ja internetyhtiöissä, joiden marginaalit reagoivat raakaöljyyn vähemmän.
Strategisten varastojen rooli on ollut tällä kertaa keskeinen. IEA on koordinoinut historiansa suurimman, 400 miljoonan tynnyrin vapautuksen, ja Yhdysvaltain strateginen öljyvarasto pumppaa markkinoille 1,4 miljoonaa tynnyriä päivässä. Kiinan kaupalliset varastot olivat helmikuun alussa lähellä miljardia tynnyriä, ja valtion strategiset reservit toivat lisäksi 360 miljoonaa.
Iran on maaliskuun lopulla myöntänyt kauttakulkuoikeudet Kiinan, Venäjän, Intian, Irakin ja Pakistanin lippujen alla kulkeville aluksille. Käytännössä salmen sulku on muuttunut säännöstelyksi, ei kategoriseksi pysähdykseksi.
Kun salmi avautuu kokonaan, yhdeksän miljoonan tynnyrin päivätuotanto palaa markkinoille viikoissa, kun taas varastojen täydentäminen jakautuu vuosineljänneksille. Asetelma painaa öljyn hintaa alas nopeammin kuin moni odottaa, mutta vain jos diplomatia etenee.
Toistaiseksi Trump ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian keskustelevat välillisesti Pakistanin kautta.
