Metsäyhtiö Metsä Boardin tammi-maaliskuu jäi tappiolliseksi, mutta lopputulos osoittautui markkinoiden odotuksia myönteisemmäksi. Vertailukelpoinen liiketulos asettui -10,8 miljoonaan euroon, kun analyytikkojen konsensusennuste oli -18 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin yhtiö ylsi vielä 22,8 miljoonan euron positiiviseen vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Liikevaihto supistui 394 miljoonaan euroon edellisvuoden vastaavan jakson 481 miljoonasta. Pudotus on huomattava ja kertoo kartonkimarkkinoiden vaisusta vedosta.
Eniten tulosta painoivat Yhdysvaltain tuontitullit, jotka söivät erityisesti taivekartongin myyntiä. Toimitukset painuivat 205 000 tonniin edellisvuoden 248 000 tonnista. Sen sijaan valkoisen kraftlainerin toimitukset kasvoivat hivenen 122 000 tonniin, mikä kertoo tuotteen rajallisia korvausmahdollisuuksia muille pakkausmateriaaleille.
Markkinasellun toimitusmäärät jäivät yhtiön mukaan ennätysalhaisiksi, vain 78 000 tonniin. Sellumarkkinan heikkoudesta kertoo myös se, että konsernitasolla Joutsenon sellutehtaalla käynnistyi katsauskauden lopussa markkinalähtöinen seisokki, joka jatkuu toistaiseksi.
Valuuttarintamalta löytyi toinen taakka. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen viilensi euromääräistä myyntiä, ja valuuttakurssivaihtelut suojaukset huomioiden painoivat liiketulosta noin 13 miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.
Lisäksi osakkuusyhtiö Metsä Fibren tulososuus kääntyi 5,3 miljoonaa euroa miinukselle, kun se vuosi sitten antoi 5,5 miljoonan euron tukivaikutuksen.
Kustannuskuri toi helpotusta
Vaikka tulos jäi pakkaselle, kustannusrintamalla nähtiin selvää helpotusta. Puu- ja kemikaalikustannukset laskivat. Kiinteät kustannukset olivat selvästi vertailukautta alemmat, mihin vaikuttivat sekä konsernin muutosohjelma että Tampereen Takon kartonkitehtaan sulkeminen.
Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna suunta oli oikea. Loka-joulukuussa Metsä Boardin vertailukelpoinen liiketappio oli vielä 35 miljoonaa euroa, joten paranemista on tapahtunut neljänneksessä yli 20 miljoonan euron edestä. Kannattavuutta tukivat kasvaneet volyymit, omat säästötoimet ja puukustannusten lasku.
Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen korosti kustannuskurin merkitystä koko konsernin tasolla.
”Tulosparannus oli seurausta laaja-alaisesta kustannusten alentamisesta. Kustannukset alenivat kautta linjan: niin kiinteät kustannukset, raaka-aineet, puukustannukset kuin muutkin muuttuvat kustannukset laskivat”, Vanhanen totesi.
Heinäkuussa 2025 käynnistynyt 300 miljoonan euron kustannussäästö- ja tulosparannusohjelma etenee yhtiön mukaan suunnitellusti. Arvio on, että kaksi kolmasosaa ohjelman tavoitteesta toteutuu jo kuluvana vuonna ja koko paketti vuoden 2027 aikana. Yli puolet säästöistä syntyy hankinnasta, lopputuotelogistiikasta ja puunhankintaketjun tehostamisesta.
Vanhanen muistutti, että tuloskehitykseen kohdistuu uhkia myös muualta.
”Positiivista tuloskehitystä uhkaa lyhyellä aikavälillä Hormuzinsalmen sulkemisesta johtuva logistiikka- ja raaka-ainekustannusten nousu. Olemme alkaneet siirtää kohonneita kustannuksia myyntihintoihin, mutta vaikutus näkyy tyypillisesti viiveellä.”
Helmikuun yritysosto vahvisti jakelua Euroopassa
Metsä Board teki helmikuussa yritysoston Alankomaissa. Konvertia Groupilta hankittu Winschotenin arkitus- ja jakelukeskus on yksi Euroopan suurimmista alan yksiköistä, ja sen vuosikapasiteetti yltää noin 100 000 tonniin. Alustavan laskelman mukaan hankinnasta syntyy 7,2 miljoonan euron liikearvo Metsä Board -konsernin taseeseen, mikä viittaa kohtuullisen maltilliseen kauppahintaan.
Konsernirakenteessa tapahtui samaan aikaan toinen merkittävä siirto. Metsäliitto Osuuskunta hankki Itochulta 5,1 prosentin osuuden Metsä Fibre Oy:stä. Kaupan jälkeen Metsäliiton suora omistusosuus Metsä Fibressä on 55,2 prosenttia ja Metsä Boardin kautta tulevan omistuksen kanssa yhteensä 68,1 prosenttia. Kaupan rahavirtavaikutus näkyy konsernin rahavirtalaskelmassa lähes 127 miljoonan euron negatiivisena eränä.
Henkilöstömäärä Metsä Boardilla on supistunut tuntuvasti. Maaliskuun lopussa kartonkiteollisuudessa työskenteli 1 855 henkilöä, kun vuotta aiemmin lukema oli 2 290. Pudotus on linjassa Takon tehtaan sulkemisen ja konsernin muutosohjelman kanssa.
Kassavirta painui jälleen miinukselle. Konsernin liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat olivat -79 miljoonaa euroa. Käyttöpääomaa sitoutui 172 miljoonaa euroa muun muassa Husumin ja Kemin tehtaiden seisokkeihin varautumisen vuoksi. Korolliset nettovelat kasvoivat vuodenvaihteen 13 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon, mikä nosti nettovelkaantumisasteen 30 prosenttiin.
Näkymissä epävarmuus jatkuu
Lähikvartaalien näkymät pysyvät epävarmoina. Yhtiön mukaan kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen heikentää pakkausten kysynnän ennustettavuutta yleisesti, ja Euroopassa ylikapasiteetti lisää markkinapainetta.
Pohjois-Amerikan markkinaa varjostavat edelleen tuontitullit, jotka iskevät erityisesti taivekartonkiin. Päällystetyn valkoisen kraftlainerin näkymät ovat yhtiön arvion mukaan paremmat, sillä tuotteelle on rajallisesti korvaajia.
Kustannuspuolelta uhkana ovat Lähi-idän jännitteet. Iranin sodan ja Hormuzinsalmen tilanteen kärjistyminen voi nostaa öljyn ja maakaasun hintoja, mikä iskee suoraan logistiikkaan ja tiettyihin raaka-aineisiin. Yhtiö kertoo aloittaneensa kohonneiden kustannusten siirtämisen myyntihintoihin, mutta läpimeno tapahtuu viiveellä.
Sijoittajan kannalta Metsä Boardin alkuvuosi tarjosi yhden lohdun ja monta miinaa. Kustannuskuri puree, mutta sen vastapainona seisoo myös kysynnän heikkous, ylikapasiteetti Euroopassa ja Yhdysvaltain tullimuuri.
