Maaliskuun lopussa 2026 yhdysvaltalainen maksujätti Block kytki bitcoin-maksut oletusarvoisesti päälle Square-järjestelmäänsä käyttäville kauppiaille. Kerralla yli neljä miljoonaa yritystä, kahviloista parturiliikkeisiin, sai mahdollisuuden ottaa bitcoinia vastaan kassalla ilman omaa toimenpidettä.
Ratkaisu nojaa Lightning-verkkoon, bitcoinin päälle rakennettuun maksukerrokseen, joka siirtää pienet summat lähes välittömästi ja matalin kuluin. Asiakas skannaa QR-koodin, maksu kirjautuu sekunneissa, ja kauppias voi halutessaan muuntaa summan saman tien dollareiksi.
Tuo viimeinen kohta on olennainen. Oletusasetuksella myyjä ei jää pitämään bitcoinia, vaan saa valtionvaluutan määräisen suorituksen. Bitcoin toimii tällöin maksuputkena, ei myyjän taseessa lepäävänä omaisuutena.
Blockin bitcoin-tuotteista vastaava johtaja Miles Suter on perustellut hanketta kauppiaan etujen kautta: pienet yritykset ”saavat maksunsa nopeammin ja pitävät suuremman osan liikevaihdostaan”. Korttiverkkojen veloittamat välityspalkkiot jäävät pois, kun maksu kulkee suoraan osapuolten välillä.
Tästä syntyy bitcoinin keskeinen etu maksuvälineenä. Verkko on rajaton eikä kysy lupaa keneltäkään: siirto Helsingistä Manilaan ei tarvitse väliinsä pankkia, aukioloaikaa eikä valuutanvaihtokonttoria.
Eniten siitä ovat hyötyneet matkailu- ja rahalähetysala, joilla rajat ylittävät maksut ovat perinteisesti olleet hitaita ja kalliita.
Käytön kasvu näkyy luvuissa. Maksuja vastaanottavien kauppiaiden määrä kasvoi River-yhtiön selvityksen mukaan 74 prosenttia vuonna 2025, ja Lightning-verkon kuukausivolyymi ylitti miljardin dollarin kasvettuaan vuoden aikana noin kolminkertaiseksi.
Bitcoinia omistaa jo 23 valtiota.
Volatiliteetti pitää bitcoinin yhä lähempänä kultaa kuin käyttörahaa
Silti suurin osa bitcoinista makaa lompakoissa liikkumatta. Valtaosa omistajista kohtelee sitä digitaalisena kultana eli arvon säilyttäjänä, jota ei mielellään käytetä kahvin ostoon. Syy paljastuu kurssikäyrästä.
Lokakuussa 2025 bitcoin kävi noin 125 000 dollarissa. Kesäkuun lopulla 2026 sillä käytiin kauppaa noin 63 000 dollarin tuntumassa, suunnilleen puolessa huippuarvostaan.
Tällaisen heilunnan keskellä harva maksaa lounaansa omaisuudella, joka voi olla viikon päästä kymmeniä prosentteja arvokkaampi tai halvempi.
Volatiliteetti selittää myös sen, miksi Squaren kaltaiset palvelut muuntavat maksut oletuksena fiat-valuutaksi. Kauppias välttää kurssiriskin, mutta samalla bitcoin jää vaihdon välineeksi vain hetkeksi ennen kuin se palautuu valtionvaluutaksi.
Toinen este on hallinnollinen, ja se koskettaa suomalaista käyttäjää suoraan. Verottaja ei pidä bitcoinia rahana vaan omaisuutena. Jokainen maksu, oli kyseessä kahvi, lentolippu tai auto, on luovutus, joka realisoi luovutusvoiton tai -tappion ja lasketaan euroissa hankintahintaan verraten.
Käytännössä bitcoinilla maksamisesta tulee näin kirjanpidollinen tapahtuma. Pienet luovutukset ovat verovapaita vain, jos niiden yhteissumma jää verovuonna alle tuhannen euron. Sen ylittävältä osalta käyttäjä maksaa pääomatuloveron ja seuraa hankintaeriä FIFO-periaatteella.
Maksuväline, jonka jokainen käyttökerta vaatii veroilmoitusrivin, ei taivu kovin luontevasti arkiostoksiin.
El Salvadorin koe osoitti, ettei pakko riitä
Varoittava esimerkki löytyy Keski-Amerikasta. Nayib Bukelen johtama El Salvador teki bitcoinista virallisen maksuvälineen vuonna 2021 ensimmäisenä maana maailmassa ja velvoitti kauppiaat hyväksymään sen.
Kokeilu kutistui nopeasti. Vuonna 2024 vain 8,1 prosenttia salvadorilaisista käytti bitcoinia maksamiseen, vaikka osuus oli kolme vuotta aiemmin ollut yli neljännes.
Helmikuussa 2025 maa perui bitcoinin maksuvälineaseman osana Kansainvälisen valuuttarahaston 1,4 miljardin dollarin lainan ehtoja.
Ylhäältä annettu määräys ei synnyttänyt sitä luottamusta, jota raha tarvitsee toimiakseen. Dollari pysyi salvadorilaisten ensisijaisena valuuttana, ja bitcoin jäi pienen joukon välineeksi.
Squaren ratkaisu kääntää asetelman päinvastoin: pakon sijaan se poistaa kitkaa ja jättää valinnan kauppiaalle.





