Torstaina 30. heinäkuuta tekoälyrahasto Situational Awareness luopui koko julkisesta osakesalkustaan. Vastapuolena oli miljardööri Ken Griffinin Citadel, ja kauppa tehtiin markkinahintoja alemmalla hinnalla.
Ajankohtaa rahaston perustaja Leopold Aschenbrenner ei valinnut itse. Päävälittäjät Goldman Sachs, JPMorgan Chase ja Bank of America olivat vaatineet lisävakuuksia, eikä niitä ollut mistä ottaa.
Heinäkuun alussa rahaston varat olivat huipussaan noin 45 miljardissa dollarissa. Torstaihin mennessä luku oli painunut noin kymmeneen miljardiin.
Ratkaiseva tekijä ei ollut sijoitusteesi vaan sen toteutustapa. Julkiset positiot oli rakennettu noin nelinkertaisella velkavivulla, jolloin jo 25 prosentin lasku kohde-etuuksissa riittää nollaamaan sijoittajien oman pääoman.
Lasku oli sitä suurempi. Rahaston suurimmat pitkät positiot, joukossa SK Hynix, CoreWeave, Nebius Group, Micron ja Bloom Energy, halpenivat heinäkuussa 35–47 prosenttia.
Samalla suojaksi tarkoitetut lyhyeksimyynnit kääntyivät toiseksi tappiolähteeksi. Rahasto oli myynyt lyhyeksi ohjelmistoyhtiöitä, muun muassa Adoben, jonka kurssi liikkui väärään suuntaan juuri kun pitkät positiot sukelsivat.
Luottomarkkina käänsi tekoälyinfran hinnoittelun
Myyntiaallon sytytti kaksi erillistä tapahtumaa. SK Hynixin Yhdysvaltain-listautuminen 10. heinäkuuta purki vivutettuja korealaispositioita, ja yhtiön Yhdysvalloissa noteeratut osakkeet putosivat kesäkuun huipustaan noin 47 prosenttia.
Toinen isku tuli luottomarkkinoilta, ei tuloksista. Tekoälyinfrastruktuuria rakentavien velallisten luottoriskijohdannaisten hinnat nousivat jyrkästi, kun sijoittajat alkoivat epäillä investointibuumin rahoitettavuutta vallitsevilla koroilla.
CoreWeaven viiden vuoden luottoriskisuoja hinnoiteltiin heinäkuun lopulla noin 855 korkopisteeseen. Yleisesti käytetyllä mallilla se vastaa noin 50 prosentin todennäköisyyttä maksukyvyttömyydelle viiden vuoden aikajänteellä.
Koko sektori hinnoiteltiin uudelleen. Philadelphian puolijohdeindeksi laski 28,6 prosenttia kesäkuun 22. päivän huipustaan, ja spekulatiivisimpia teknologiapanoksia mittaava Morgan Stanleyn Momentum TMT -indeksi 53,5 prosenttia.
Aschenbrenner ehti reagoida. Hän lähetti 24. heinäkuuta sijoittajille kirjeen, jossa hän ilmoitti rahaston alkuvuoden nettotuotoksi 439 prosenttia ja kuvasi käynnissä ollutta myyntiaaltoa ”houkuttelevimmiksi tilaisuuksiksi sitten alkuvuoden 2025”.
Kirjeessään hän pyysi sijoittajia sitomaan uutta pääomaa elokuun ensimmäiseen päivään mennessä. Rahaa ei tullut.
Citadelille asetelma on tuttu
Salkkua kävivät läpi muutkin. Millennium Management ja Jane Street tutkivat positiot mutta jättivät ostamatta.
Yhden ostajan kauppaan Aschenbrenner päätyi tietoisesti. Pilkottu myynti avoimilla markkinoilla olisi paljastanut purettavat positiot muille kaupankävijöille, jotka olisivat ehtineet asettua niitä vastaan.
Griffinin talolle rooli on ennestään tuttu. Citadel osti JPMorganin kanssa Amaranth Advisorsin energiasalkun vuonna 2006 ja Sowood Capitalin salkun seuraavana kesänä, molemmat suorina järjestelyinä pakkomyyjän kanssa.
Kokoluokka tekee siitä mahdollista. Citadelin hallinnoitava varallisuus oli viime vuonna 65,9 miljardia dollaria ja konsernin nettokaupankäyntituotot 39,6 miljardia, enemmän kuin Goldman Sachsilla.
Romahdus ei yllättänyt kaikkia.
”Moni näki tämän räjähdyksen olevan vain ajan kysymys”, sanoi Wall Street -valmennusyritystä johtava Jerry Diao.
Diaon mukaan Aschenbrennerin näkemys tekoälystä voi pitkällä aikavälillä osoittautua oikeaksi, mutta julkisilla markkinoilla on varauduttava myös lyhyeen aikaväliin.
Anthropic-osuus jäi jäljelle
Rahasto ei lopeta toimintaansa. Sen haltuun jäi listaamattomia sijoituksia, joista selvästi merkittävin on noin viiden miljardin dollarin osuus tekoäly-yhtiö Anthropicissa.
Osuus hankittiin helmikuussa 2025, kun yhtiön arvostus oli noin 60 miljardia dollaria. Rahaston tiedottaja on kiistänyt tiedot, joiden mukaan osuutta olisi tarjottu myyntiin.
Sen säilymiselle on rakenteellinen syy. Listaamattomalle omistukselle ei muodostu päivittäistä markkinahintaa, joten se ei kelpaa vakuudeksi eikä siihen voi kohdistaa lisävakuusvaatimusta.
Käytännössä Situational Awareness muuttui vivutetusta osakerahastosta keskitetyksi kasvusijoitusvälineeksi. Pisin ja vahvin näkemys jäi jäljelle, ja rakenne, joka tuhosi muun salkun, poistui samalla.
Alkuvaiheessa mittakaava oli toinen. Rahasto aloitti vuonna 2024 noin 225 miljoonan dollarin siemenpääomalla, jonka antoivat Stripen perustajat Patrick ja John Collison sekä sijoittajat Nat Friedman ja Daniel Gross.
Nousu oli sen jälkeen poikkeuksellinen. Rahasto tuotti perustamisestaan lähtien yli 1 000 prosenttia kulujen jälkeen, ja Aschenbrennerista tuli hetkeksi seuratuin yksittäinen tekoälysijoittaja.
Situational Awareness menetti 67 prosenttia arvostaan heinäkuussa. Silti rahasto oli edelleen noin 80 prosenttia voitolla koko vuoden osalta.
Salkkuraportti kuvaa pian salkkua, jota ei enää ole
Julkisuudessa toistuvat miljardiluvut kaipaavat tarkennusta. Huipun 45 miljardia kuvasi bruttovastuuta eli positioiden yhteenlaskettua arvoa optioineen ja lyhyeksimyynteineen, ei sijoittajien kiinni panemaa pääomaa.
Todellista sijoittajapääomaa rahastolla oli lehtitietojen mukaan vuonna 2025 runsaat 1,5 miljardia dollaria. Erotuksen selittää vipu.
Keskittyneisyys teki laskusta armottoman. Ensimmäisen vuosineljänneksen 13F-raportissa Nebius Group vastasi noin 40 prosenttia salkusta ja Bloom Energy noin kahtatoista prosenttia.
Kauppa poisti markkinoilta näkyvimmän pakkomyyjän. Uutisen jälkeen samat tekoälyinfran osakkeet kääntyivät jyrkkään nousuun, mikä on tavanomainen reaktio pakkomyynnin päättymiseen.
Seuraava käänne on kalenterissa. Yhdysvaltalaisten suursijoittajien 13F-raportit kesäkuun lopun tilanteesta erääntyvät elokuun puolivälissä, joten Situational Awarenessin ilmoitus kuvaa salkkua, joka ehti kadota kaksi viikkoa raportointipäivän jälkeen.
Kiinnostavampi asiakirja tulee myöhemmin. Citadelin vastaava raportti syyskuun lopun tilanteesta julkaistaan marraskuussa, ja siitä selviää, kuinka suuren osan ostamistaan positioista Griffin on pitänyt.
Lue myös tämä: Tähtisijoittaja Leopold Aschenbrenner loi menestyvän AGI-rahaston – uskoo sähköön ja muistiin
