ETF-analyysit

Kehittyvien maiden korkorahastot myötätuulessa

Kehittyvien markkinoiden valtionlainoissa on potentiaalia vuonna 2013. Näin arvioi Reseach Affiliates -yhtiön johtaja Jason Hsu Morningstarin artikkelissaan.

Korkotaso

Korkosijoitusten suurin riski liittyy korkotason muutokseen. Kehittyvien maiden ja kehittyneiden maiden korot ovat erkaantuneet toisistaan. Kehittyneissä teollisuusmaissa keskuspankit ovat löysällä rahapolitiikalla painaneet nimelliskorot niin alas, että reaalikorko on tärkeimmissä kehittyneissä maissa jo negatiivinen. Kehittyneiden maiden keskuspankkien tavoitteissa on tapahtunut raju muutos. Inflaation torjunnasta on siirrytty työttömyyden torjuntaan.

Kehittyvissä talouksissa keskuspankkien keskiössä on edelleen inflaatio. Kehittyvien maiden nopea talouskasvu on ylläpitänyt kovaa hintojen nousua. Näissä maissa keskuspankit ovat ylläpitäneet huomattavasti tiukempaa rahapolitiikkaa kuin kehittyneissä maissa. Niinpä korkeasta inflaatiosta huolimatta kehittyvien talouksien reaalikorot ovatkin selkeästi positiivisia. Esimerkiksi Brasilian reaalikorko on lähes 3 prosenttia.

Jason Hsu arvioi Morningstar-verkkolehden artikkelissaan, että kehittyvillä talouksilla on tilaa koron laskuun tulevaisuudessa. Positiivinen reaalikorko ja kehittyneiden maiden ongelmien vyöryminen kehittyviin talouksiin antaa kehittyvien maiden keskuspankeille tilaa alentaa korkotasoa tulevaisuudessa. Mikäli näin käy, tulisi se nostamaan kehittyvien maiden korkorahastojen tuottoja.

Luottotappioriskit

Toinen kehittyvien maiden korkosijoitusten kannalta merkittävä tekijä on luottotappioriski, joka omalta osaltaan vaikuttaa valtionlainojen korkotasoon. Hsu tarjoaa vakuuttavat perustelut sille, miksi kehittyvien talouksien luottotappioriski tulee luultavasti laskemaan lähitulevaisuudessa.

Luottotappioriski voidaan arvioida kahdella tavalla; luottoluokittajien (Moody´s, S&P ja Fitch) sekä koronvaihtosopimusten (credit default swap) avulla. Jason Hsu vertaa korkean velkaantumisen maiden ja alhaisen velkaantumisen maiden luottoluokituksia ja koronvaihtosopimuksia toisiinsa. Kehittyneet maat (kuten USA, Iso-Britannia, Japani ja euroalueen maat) ovat velkaantuneita kun puolestaan monen kehittyneen maan velkataakka on alhainen.

Vertailu paljastaa mielenkiintoisia asioita, esimerkiksi sen, että luottoluokittajat reittaavat velkaantuneille maille paremmat luottoluokitukset kuin vähemmän velkaantuneille maille!

Kuitenkin koronvaihtosopimuksissa tilanne on toisinpäin. Koronvaihtosopimusten spreadi on korkeampi velkaantuneissa talouksissa kuin vähemmän velkaantuneissa talouksissa. Koronvaihtosopimusten korkospread riippuu siitä kuinka paljon luottotappioriskin suojauksesta ollaan valmiita maksamaan. Mitä korkeampi spread koronvaihtosopimuksessa, sitä suuremmaksi markkinat arvioivat maan luottotappioriskin.

Markkinat siis näkevät velkaantuneissa kehittyneissä talouksissa enemmän riskiä kuin luottoluokittajat. Vastaavasti vähävelkaisissa kehittyvissä talouksissa on markkinoiden näkemyksen mukaan vähemmän riskiä kuin velkaantuneissa talouksissa.

Myös luottoluokittajien reittausten muutostrendi suosii kehittyviä talouksia. Hsun laatiman aineiston mukaan kehittyneiden maiden luottoluokitukset ovat viime vuosina useammin heikentyneet kuin parantuneet. Vuosien 2009-2011 aikana heikennyksiä on ollut huomattavasti enemmän kuin parannuksia.

Kehittyvien maiden luottoluokitukset ovat puolestaan systemaattisesti parantuneet. Vuosina 2010 ja 2011 luottoluokitusten parannuksia on tehty huomattavasti enemmän kuin alennuksia.

Sijoittaminen kehittyvien maiden korkorahastoihin

Näiden tosiasioiden valossa kehittyvien maiden valtionlainoissa on mahdollisuus korkotason laskuun – ja siten kehittyvien maiden korkorahastojen arvon nousulle.

Kehittyvien maiden valtionlainoihin on luultavasti kätevintä (ja kustannustehokkainta) sijoittaa indeksiosuusrahastojen, eli ETF:n kautta. Ohessa markkinoiden likviditeetiltään suurimmat kehittyvien maiden korkopapereihin sijoittavat ETF:t.

NIMI TIKKERI Rahastoryhmä Volyymi(3 kk)
iShares JPMorgan USD Emerg Markets Bond EMB iShares 885,758
Market Vectors EM Local Curr Bond ETF EMLC Van Eck 474,819
WisdomTree Emerging Markets Local Debt ELD WisdomTree 176,219
SPDR Barclays Capital EM Local Bond ETF EBND State Street Global Advisors 146,658
WisdomTree Emer Mkts Corporate Bond ETF EMCB WisdomTree 8,216
       
lähde: Yahoo Finance

 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös