EKP:n neuvosto laski yllättäen kaikkia rahapoliittisia korkojaan 0,10 prosenttiyksiköllä. Mihin keskuspankki pyrkii?
EKP:n neuvosto laski talousasiantuntijoiden ja markkinoiden yllätykseksi 4.9. kaikkia rahapoliittisia korkojaan 0,10 prosenttiyksiköllä. Neuvosto asetti yön yli -talletuskoron -0,20 prosenttiin, jolloin pankkien täytyy maksaa entistä enemmän keskuspankkiin tekemistä talletuksistaan
Mihin keskuspankki yllättävällä ja erittäin elvyttävällä toimellaan pyrkii?
Suomen Pankin pankkitoimintaosaston markkinaoperaatioiden toimiston päällikkö Elisa Newby ruotii Suomen Pankin blogissaan EKP:n keventävää rahapolitiikkaa.
EKP kannustaa pankkeja luotonantoon
Newbyn mukaan keskuspankin 4.9. julkaisemat rahapolitiikan elvytystoimet ovat jatkumoa kesäkuussa julkaistulle rahapolitiikkapaketille.
”Miinusmerkkinen korko kannustaa ylijäämäisiä pankkeja lainaamaan alijäämäisille pankeille sen sijaan, että ylijäämäiset pankit tallettaisivat varansa keskuspankkiin. Kun alijäämäisten pankkien rahoituksen saatavuus pankkien välisillä rahamarkkinoilla kohenee, pystyvät ne puolestaan lainoittamaan omia asiakkaitaan entistä edullisimmin ehdoin”, Newby toteaa.
Ohjauskoron laskun hyöty puolestaan kulminoituu Newbyn mukaan viimeistään syyskuun puolessa välissä, kun eurojärjestelmä järjestää ensimmäisen kohdennetun pitempiaikaisen rahoitusoperaationsa (targeted long term refinancing operation, TLTRO).
”Tässä operaatiossa pankit saavat keskuspankkiluottoa jopa neljäksi vuodeksi 0,15 prosentin korolla, joka on uusimman korkopäätöksen myötä alhaisempi kuin ohjelman julkistamishetkellä kesäkuussa”, Newby toteaa.
Kohdennettujen rahoitusoperaatioiden avulla keskuspankki pyrkii kannustamaan pankkeja lainaamaan rahaa asiakkailleen. Mitä enemmän kulutus- ja yrityslainoja pankit asiakkailleen myöntävät, sitä enemmän erittäin edullista TLTRO-luottoa ne eurojärjestelmästä saavat.
Korkoaseen lisäksi muita toimia
Syyskuun kokouksessa EKP teki myös merkittävän päätöksen, jossa EKP:n neuvosto päätti alkaa ostaa omaisuusvakuudellisia arvopapereita eli ABS-velkakirjoja (asset-backed securities). ABS:t ovat nimensä mukaisesti arvopapereita, joiden arvo perustuu niiden vakuutena oleviin lainasaamisiin.
Newbyn mukaan arvopaperistamalla asiakkailleen myöntämiään lainoja pankki vähentää itseensä kohdistuvaa luottotappioriskiä. Näin pankin taseesta vapautuu pääomaa, jonka pankki voi käyttää uusien lainojen myöntämiseen.
EKP:n neuvosto päätti sisällyttää myös katetut joukkolainat (covered bonds) arvopaperit osto-ohjelmaansa. Newbyn mukaan katettujen joukkolainojen vakuutena on ABS:n tapaan joukkolainoja liikkeelle laskevan pankin myöntämiä luottoja, mutta nämä luotot pysyvät pankin taseessa.
Näiden uusien toimien tarkoitus on taistella erittäin alhaisia inflaatio-odotuksia vastaan, Newby toteaa. Viime aikoina lisääntynyt epävarmuus on kiihdyttänyt inflaatio-odotusten laskua.
”Inflaatio-odotusten kiihtyminen piristäisi luottojen kysyntää laskemalla reaalikorkoja tilanteessa, jossa tavanomainen korkopolitiikka on nollarajalla”, Newby toteaa.
