Salamyhkäinen Guggenheim-hanke hämmentää – ”Haudasta noussut hanke”

Kiistellyn Guggenheim-hankkeen piti olla kuollut ja kuopattu. Hanke on kuitenkin saanut uutta tuulta purjeisiinsa. Kummastusta herättää valtion rooli hankkeessa.
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja, sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Guggenheim on kansainvälinen taidemuseoverkosto, jota ylläpitää voittoa tavoittelematon Solomon R. Guggenheimin säätiö. Guggenheim-säätiön tehtävä on lisätä taiteen, arkkitehtuurin ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja arvostusta.

Säätiön perusti vuonna 1937 yhdysvaltalainen liikemies ja taidekeräilijä Solomon R. Guggenheim, joka perusti ensimmäisen Guggenheim-museon New Yorkiin. Tällä hetkellä Guggenheim-museoita on avoinna kolmessa kaupungissa: New Yorkissa, Venetsiassa ja Espanjan Bilbaossa.

Helsingin kaupunki tiedotti tammikuussa 2011 tilanneensa säätiöltä yhteistyöselvityksen museon aikaansaamiseksi. Hankesuunnitelma julkistettiin Helsingissä tammikuussa 2011, mutta kaupunginhallitus hylkäsi sen toukokuussa 2012 äänin 8–7.

Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ovat tehneet nyt uuden esityksen Guggenheim Helsinki -museon perustamisesta. Helsingin kaupunginhallitus tekee päätöksensä Guggenheim Helsingistä huomenna.

Kun valtio ilmoitti viime budjettiriihen yhteydessä, ettei museon rakentamiseen tipu valtion rahoitusta, piti hankkeen olla kuollut ja kuopattu.

Tuleeko Guggenheim sittenkin?

Mutta kuin Fenix-lintu, on hanke noussut tuhkasta jälleen parrasvaloihin.

Helsingin kaupunki nimittäin ilmoitti marraskuun alussa esittelevänsä Guggenheim Helsinki Tukisäätiön kanssa uuden esityksen amerikkalaissäätiön museon rakentamisesta Helsinkiin.

Hanke nousi henkiin osin yksityisten rahoittajien turvin, sitä on tulossa yhteensä 66,4 miljoonaa euroa.

Jos esitys äänestetään jatkoon Helsingin kaupunginhallituksessa, lopullisen päätöksen museosta tekee kaupunginvaltuusto. Se voi halutessaan kuitenkin kaataa hankkeen.

Ylen mukaan Guggenheim Helsingin rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu 130 miljoonaa euroa. Kokonaispotista suurimman osan maksaisivat helsinkiläiset veronmaksajat, sillä 80 miljoonaa maksaisi Helsingin kaupunki.

Loput 50 miljoonaa maksaisi pankkiiri Ari Lahden johtama Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Ylen mukaan on kerännyt kasaan 15 miljoonaa euroa kahdelta kotimaiselta säätiöltä. Loput 35 miljoonaa tukisäätiö ottaisi pankista lainaa Helsingin kaupungin takauksella.

Ensimmäisen Guggenheim-esityksen kaatoivat Helsingin kaupunginhallituksessa Vihreät. Tuolloin hanke meni nurin äänin 8–7.

Nyt Helsingin kaupunginhallituksen seitsemästä puolueesta vihreät (3) ovat jälleen kerran vaa’ankieliasemassa Guggenheim Helsingin suhteen, Yle kertoo. Hallituksesta ainoastaan Sanna Vesikansa kertoo puoltavansa hanketta, kaksi muuta kaupunginhallituksen vihreää panttaa kantaansa maanantain kokoukseen.

Valtion rooli ihmetyttää

Hämmentävää Guggenheim-hankkeessa on valtion rooli.

Valtio ei osallistu hankkeen rakennuskustannuksiin, mutta kylläkin museon juokseviin käyttökustannuksiin. Museon toimintaa se tukisi vuosittain ennakkopäätöksen mukaan 1,3 miljoonan euron valtionosuudella.

Valtion yllättävään rooliin hankkeessa saa Image-lehden bloggaajalta, Saku Timoselta, kovaa kritiikkiä.

”Mitenkäs se nyt näin on? Valtio siis satsaa jossain jo tehdyn päätöksen mukaan vuosittain 1,3 miljoonaa euroa Guggenheimin toimintaan. Miten tällainen päätös yleensä on mahdollinen muuten kuin ensi vuoden osalta? Budjettihan hyväksytään vuosittain”, Timonen kysyy blogissaan.

”Ja ihan äsken ensi vuoden budjettia esitellessään hallitus julisti useammankin ministerin suulla, että Guggenheim ei tule saamaan valtion rahoitusta. On tietysti helppo sanoa, että hallitus ei aio osallistua rakentamiseen, mutta käyttäkustannukset ovat sitten eri asia!, Timonen lataa.

Timosen mukaan Guggenheim on oikein malliesimerkki siitä, miten joillekin päättäjille mieluisaa hanketta ajetaan väkisin läpi päättäjien enemmistön ja varsinkin kansalaisten vastustuksesta huolimatta.

”Hanke on ”haudattu lopullisesti” moneen kertaan, mutta aina se nousee uudelleen haudastaan elävämpänä kuin koskaan ennen.”

 

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Suomalaisten startup- ja kasvuyritysten saamat pääomasijoitukset Euroopan kärjessä

Seuraava artikkeli
sijoittaminen, osakkeet, rahastot, osakesijoittaminen, rahastosijoittaminen, säästäminen, talous, etf, talouspolitiikka, markkina-analyysit, markkinat, makrotalous, salkunrakentaja,

Korvataan eduskunta koneella