Euroalueen valtionlainojen korkoerot ovat kasvaneet selvästi kuluvana vuonna turvasatamana pidetyn Saksan ja etenkin Etelä-Euroopan maiden ja Ranskan 10-vuotisten velkakirjojen välillä.
Kuva: Blandine Le Cain
Euroalueen valtionlainojen korkoerot ovat kasvaneet selvästi kuluvana vuonna turvasatamana pidetyn Saksan ja etenkin Etelä-Euroopan maiden ja Ranskan 10-vuotisten velkakirjojen välillä.
Korkoerot supistuivat selvästi sen jälkeen, kun EKP asetti velkakirjamarkkinalle oman turvaverkkonsa, Inderes toteaa aamukatsauksessaan. EKP aloitti maaliskuussa 2015 euroalueen velkakirjojen osto-ohjelman, johon se on tähän mennessä kuluttanut 2,3 biljoonaa euroa.
Ohjelma on lisännyt selvästi aktiivisuutta velkakirjamarkkinalla ja painanut Saksan korkotason useissa lainoissa negatiiviseksi. ”Suunta on kuitenkin viime kuukausina kääntynyt, ja etenkin euroalueen reunamaiden ja Ranskan riskejä on alettu hinnoitella velkakirjamarkkinalla”, analyysitalo toteaa.
Inderes nostaa kaksi syytä velkakirjamarkkinan viimeaikaisen kehityksen selittäjäksi.
Ensinnäkin joulukuussa saatiin ensimmäisiä viitteitä siitä, että keskuspankki on hiljalleen kääntämässä kurssiaan superelvyttävästä rahapolitiikasta kohti politiikkansa normalisointia, kun se ilmoitti vähentävänsä kuukausittaisia velkakirjaostojaan 20 miljardilla huhtikuusta lähtien.
”Näin ollen EKP-ostot painuvat 60 miljardiin nykyisestä 80 miljardista. Vaikka korkotaso pysynee nollatasolla vielä pitkään, inflaation kiihtyessä keskuspankin paineet velkakirjaostojen vähentämiselle kasvaa. Keskuspankin painon hiljalleen vähentyessä velkakirjamarkkinalla alkaa huomio kiinnittyä entistä vahvemmin maakohtaisiin tekijöihin ja etenkin reunamaiden edelleen haastavaan talousympäristöön ja julkisen talouden tilaan.”
Etenkin Italiassa ja Portugalissa julkisen talouden velkaantuminen on edelleen kasvanut samalla, kun talouskasvu on ollut euroalueen keskiarvon alapuolella. Inderesin mukaan näissä maissa keskuspankin turvaverkon hiipuminen vaikuttaisi korkotasoon todennäköisesti selvimmin.
Toinen korkoja nostava tekijä piilee euroalueen poliittisessa tilanteessa.
Ranskan presidentinvaalikamppailussa on koettu merkittäviä käänteitä, kun konservatiivien presidenttiehdokas ja yhtenä ennakkosuosikkina pidetty Francois Fillon on joutunut keskelle korruptioskandaalia ja menettänyt sen myötä selvästi kannatustaan mielipidekyselyissä. Tällä hetkellä kyselyjen perusteella vaalien toiselle kierrokselle olisivat pääsemässä En Marche-liikkeen johtaja Emmanuel Macron ja äärioikeistolainen Marine Le Pen.
Etenkin Le Penin kannatuksen nousu on herättänyt hermoilua markkinalla varsinkin sen jälkeen, kun hän kertoi vaaliteemoikseen vahvan EU-kriittisyyden ja EU-kansanäänestyksen järjestämisen. ”Kuten USA:n vaaleista opittiin, ennakoimattomuus on noussut yhdeksi nykyvaalien kantavaksi teemaksi ja tulee leimaamaan myös Ranskan vaalikamppailua. Tämä lisää paineita korkoerojen nousulle”, Inderes toteaa.
