”Pörssiyhtiö ansaitsee osinkoaristokraatin tittelin Euroopassa, jos se kykenee kasvattamaan osakekohtaista osinkoaan (euroa per osake) vähintään 10 vuotta yhtä soittoa. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään pörssiyhtiötä tässä kategoriassa, mutta Raisio on vaaravyöhykkeellä nousta pian Suomen ensimmäiseksi osinkoaristokraatiksi”, Oksaharju toteaa Nordnetin ylläpitämässä Nordnetblogissa.
Tietysti vuosien mittaan voitonjaon kasvattajan osakekurssikin seuraa osingonjaon kehitystrendiä. Yleensä nimenomaan tässä järjestyksessä, Oksaharju painottaa. Liiketoiminnan menestys tukee pitkän aikavälin kurssinousua, koska yhtiön kuin yhtiön osake on jäljellä olevana elinaikanaan maksettavien osinkojen (nyky)arvoinen.
”Mitä jyrkempi on yhtiön osingonmaksukyvyn nousulatu, sitä jyrkempi on todennäköisesti myös osakekurssin nousukulma ajan mittaan (ei kuitenkaan koko ajan käsi kädessä).”
Kasvavat osingot ovat sijoittajalle hyödyllisiä muutoinkin kuin kurssinousun vuoksi.
Oksaharjun mukaan osinko on eräänlainen pohjatuotto, jonka sijoittaja saa kurssivaihteluista riippumatta. ”Siksi osingonjaon kasvutrendillä olevan yhtiön omistajan passiiviset tulot kasvavat vuosittain, vaikka kurssit syöksyisivät sementtiin. Tämän huomioiden sijoittaja voi keskittää energiansa kurssikäyrän seuraamisen sijaan moneen muuhun aktiviteettiin.”
Oksaharjun mukaan Raision ohella muita vähintään vuodesta 2009 lähtien osinkoaan kasvattaneita suurehkoja kotimaisia yhtiöitä ovat Amer Sports, Fiskars, Huhtamäki, Kone, Sampo ja Tieto.
Tässä yhtiöiden keskimääräiset seitsemän vuoden osinkojen vuosikasvu.
Amer Sports | 22,8% |
Fiskars | 4,9% |
Huhtamäki | 9,9% |
Kone | 25,0% |
Raisio | 20,4% |
Sampo | 15,2% |
Tieto | 15,5% |
Historialliset osinkojen kasvuprosentit eivät ole tae tulevasta, mutta ehkä ne voivat kuitenkin antaa kiinnostuksen tutustua yhtiöihin tarkemmin, Oksaharju muistuttaa.