Hallituksen aikeet pakottaa työttömät työnhakuun herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.
Sipilän hallitus valmistellut kaksi merkittävää työttömyysturvaa muuttavaa lakiesitystä, joista toinen lähti lausuntokierrokselle perjantaina.
Tällä viikolla lausuntokierrokselle lähtee lakiesitys, joka jakaisi työttömät käytännössä kahteen kastiin aktiivisuuden mukaan. Parasta työttömyysturvaa saisivat ne työttömät, jotka ovat onnistuneet hankkimaan vähintään 18 tuntia työtä itselleen kolmen kuukauden aikana minä tahansa neljän viikon periodina. Myös työllistämistä edistäviin palveluihin vähintään viisi päivää osallistuneet työttömät kuuluisivat tähän ryhmään.
Toiseen kastiin kuuluisivat ne, jotka eivät ole syystä tai toisesta töitä saaneet tai päässeet työllistymistä edistäviin palveluihin lain ehdoin. Heidän kohdallaan työttömyysturva heikkenisi 4,65 prosenttia. Leikkaus tehtäisiin sekä ansiosidonnaisen että työmarkkinatuen varassa eläviltä.
Työttömät pakotetaan työnhakuun
Viime perjantaina lausuntokierrokselle lähti myös toinen lakiesitys, joka on saanut osakseen jo paljon huomiota ja kritiikkiä. Tämä lakiesitys koskee työttömien työnhakua. Sen mukaan jatkossa työttömän pitäisi hakea kolmessa kuukaudessa kahtatoista työpaikkaa. Jos työtön ei näin tekisi, hän menettäisi työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi.
Oppositiopuolueet, SAK ja STTK ovat ehtineet jo tuomita työttömien pakottamisen työnhakuun. Hallitusta syytettiin työttömien kurjistamisesta, koska ministerit eivät ymmärrä työttömän arkea.
Lisäksi monissa mielipiteissä on epäilty, että lakiesitys johtaisi vain työhakemusten tehtailuun. SAK laskee, että kolmessa kuukaudessa syntyy liki neljä miljoonaa työhakemusta, kun 330 000 työtöntä hakee kolmessa kuukaudessa 12:ta työpaikkaa.
Kaiken lisäksi suomalainen ohjelmistotalo on kehittämästä sovellusta, joka suoltaa työhakemuksia automaattisesti.
Hallituksen työkalupakissa on vähän työkaluja
Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen on toisilla linjoilla.
Pursiaisen mukaan työttömän kannustimet hakea työtä riippuvat keskeisesti hyvinvointierosta työllisenä ja työttömänä olemisen välillä. Mitä parempaa työllisen elämä on työttömyyteen verrattuna, sitä suurempi on työnhaun kannustin.
Tätä eroa voi suurentaa kahdella tavalla. Täytyy joko lisätä työllistymisestä saatavia hyötyjä tai sitten alentaa työttömän hyvinvointia. Pursiaisen mukaan hallitus ei voi kuitenkaan vaikuttaa työllistymisen hyötyihin, siitä päättävät työnantajat. Verojen alentaminen voisi toimia periaatteessa, mutta käytännössä se on Pursiaisen mukaan Suomessa mahdotonta.
Hallitus voi sen sijaan vaikuttaa suoraan työttömän hyvinvointitasoon.
”Yksinkertaisin temppu on huonontaa työttömyysturvaa. Niin on tehtykin, ja uusiin ehdotuksiin sisältyy myös heikennyksiä. Työttömyysturvan tasolla on tutkitusti merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaikka kannustindenialistit muuta väittävät”, Pursiainen kirjoittaa.
Työttömyysturvaa on kuitenkin Suomessa vaikea alentaa, koska siitä päättävät suurelta osin työmarkkinajärjestöt. Jäljelle jää siten vain työttömien hyvinvoinnin alentaminen aktivointitoimenpiteillä.
”Byrokraattinen kiusaaminen, kyttääminen, hakemushelvetti, kursseilla ja tempputöillä kiduttaminen ovat tapoja huonontaa työttömien elintasoa alentamatta tuloja. Näin työllistymistä saadaan houkuttelevammaksi työttömyyteen verrattuna ja kannustimet terävöityvät”, Pursiainen toteaa.
Pursiainen myöntää, ettei työttömien pakottaminen työhakemusten tekoon ole optimaalisin toimenpide. ”Suomalaisen hyvinvointipolitiikan kiero logiikka estää leikkaamasta työttömyysturvaa. Se pakottaa hallituksen kiusaamaan työttömiä kaikkien kannalta järjettömällä tavalla.”
”Se pakottaa hallituksen kiusaamaan työttömiä kaikkien kannalta järjettömällä tavalla.””
Kyllä Sipilän hallitus tekee tuota ihan halukkaasti, ei sitä tarvitse pakottaa. Muutenkin libertaari-tollojen käsitys työttömän elämästä on sieltä kokoomusnuorten isien suusta peräisin, eikä sillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä.
Liberan toimijaluettelo kertoo kaiken organisaation tavoitteista, eivätkä ne ole kansan kannalta hyviä.