Työnhaku voi olla turhauttavaa. Huolella laaditut hakemukset ja hermoja koettelevat haastattelut eivät aina johda työtarjoukseen, vaan lopputuloksena voi olla useita hylkäysviestejä. Tämä on työnhaun haastava puoli, mutta työmarkkinat elävät jatkuvasti, ja uusia mahdollisuuksia avautuu kaiken aikaa.
Työmarkkinatorin mukaan Suomen työnhaun tilanne keväällä 2025 on tuonut mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Helmikuussa työllisyysaste oli 71,4 prosenttia, mutta työttömien määrä kasvoi 36 700:lla edellisvuoteen verrattuna, nousten yhteensä 326 400:aan.
Avoimia työpaikkoja oli 112 400, mikä tarkoittaa 39 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta samalla hakijoiden aktiivisuus on lisääntynyt.
”Ei kiitokset” voivat herättää kysymyksiä omasta pätevyydestä. Syyt eivät kuitenkaan aina ole yksiselitteisiä – toisilla hakijoilla saattaa olla juuri niitä taitoja tai ominaisuuksia, joita kyseisessä rekrytoinnissa painotettiin. Päätökseen voivat vaikuttaa myös organisaatiomuutokset tai taloudellinen tilanne.
Hylkäys voi tuntua ensin pettymykseltä, mutta sinnikäs työnhakija näkee siinä myös tilaisuuden kasvaa. Työnhakuprosessia voi ajatella oppimiskokemuksena, joka auttaa hiomaan taitoja ja vahvistamaan asemaa tulevissa hauissa. Forbes esittää strategioita, joilla hylkäyksistä voi oppia ilman, että ne horjuttavat itsevarmuutta.
Ajattelutavan muuttaminen
Hylkäysviestin voi kääntää arvokkaaksi palautteeksi. Se ei ole merkki epäonnistumisesta, vaan mahdollisuus kasvaa ja oppia. Sen sijaan, että jää jumiin siihen, mikä meni pieleen, voi kysyä itseltään: ”Miten voisin kehittyä?”
Ajattelutavan muutokset voivat auttaa:
”Epäonnistuin” → ”Opin jotain uutta”, ”Miksi en minä?” → ”Mitä seuraavaksi?”, ”En ole tarpeeksi hyvä” → ” Tämä rooli ei ollut oikea”, ”Tämä on henkilökohtaista” → ” Tämä on liiketoimintapäätös”, ”En koskaan löydä työtä” → ”Uudet mahdollisuudet odottavat”.
Urasuunnan arviointi uudelleen
Toistuvat hylkäykset voivat viestiä siitä, että nämä roolit eivät olleet paras mahdollinen valinta. Epätoivoon vaipumisen sijaan kannattaa pohtia, vastaako haettu työ todellisuudessa omia arvoja ja uratavoitteita. Hylkäykset voivat estää päätymistä rooleihin, jotka eivät pitkällä aikavälillä olisi tuoneet tyytyväisyyttä.
Seuraavia hakemuksia voi kohdentaa tehtäviin, jotka tukevat omaa ammatillista kasvua ja vahvuuksia. Siksi on hyvä arvioida, hyödyntääkö tehtävä osaamista, tarjoaako se uralla etenemisen mahdollisuuksia ja onko työyhteisö sellainen, jossa todella viihtyy. Myös yrityksen arvot ja missio kannattaa suhteuttaa omiin periaatteisiin sekä arvioida, miten työn vaatimukset istuvat omaan elämäntilanteeseen.
Ammatillisen tarinan vahvistaminen
Jokainen haastattelu antaa tilaisuuden kehittää omaa ammatillista tarinaa. Kannattaa miettiä, mitkä asiat herättivät rekrytoijan kiinnostuksen ja mitä voisi tuoda kirkaammin esiin.
Ammatillisen brändin vahvistamiseksi voi pohtia seuraavia haastatteluja varten uran pääteemoja ja konkretisoida osaamistaan esimerkkien ja saavutusten avulla. Uravalinnat on hyvä esittää harkittuina ratkaisuina, eikä sattumanvaraisina valintoina.
Teknisen osaamisen rinnalla on tärkeää korostaa tunneälyä ja pehmeitä arvoja, jolloin kokonaisuus on vakuuttava ja tasapainoinen. Menneitä kokemuksia voi hyödyntää tulevaisuuden tavoitteiden tukena, jolloin urapolku näyttäytyy selkeänä ja johdonmukaisena.
Palautteen pyytäminen
Palautteen avulla voi kehittää sekä työhakemuksia että haastattelutaitoja. Pienetkin oivallukset voivat tarjota arvokkaita näkökulmia ja auttaa tunnistamaan kehityskohteita.
Duunitorin mukaan palautteen merkitys rekrytointiprosessissa on kasvanut, ja nykyisin yhä useampi hakija saa palautetta rekrytoinnin eri vaiheissa. Rekrytoijat antavat usein palautetta oma-aloitteisesti erityisesti niille hakijoille, jotka ovat edenneet haastatteluun asti. Joissakin tapauksissa myös muut hakijat voivat saada arvioita hakemuksestaan tai pyytää palautetta erikseen.
Haastattelusuorituksen arviointi auttaa ymmärtämään, kuinka hyvin omaa kokemusta ja osaamista on onnistunut tuomaan esiin.
Palautteen avulla voi selvittää, mitkä taidot kaipaavat kehittämistä ja kuinka hyvin oma yhteensopivuus yrityskulttuuriin on tullut esille. Viestintä- ja esiintymistyyliä kannattaa myös tarkastella kriittisesti. Hakemuksen ja haastattelun kokonaisarvio voi paljastaa arvokkaita kehityskohteita tulevia hakuja varten.
Palautumiskyvyn kehittäminen
Hylkäysten käsittely on osa työnhakua, ja sen kanssa oppii ajan myötä toimimaan paremmin. Henkilökohtaiset palautumisrutiinit, kuten liikunta, harrastukset tai keskustelut läheisten kanssa voivat auttaa pääsemään yli pettymyksistä. Negatiivisuus voi heijastua seuraaviin hakuprosesseihin, joten on hyvä hyödyntää erilaisia keinoja, jotka auttavat jatkamaan eteenpäin.
Resilienssiä voi jatkokehittää esimerkiksi mindfulness-harjoitusten, ammatillisen kehittymisen, uravalmennuksen tai vapaaehtoistyön avulla. Myös terveelliset elämäntavat ja selkeät tavoitteet tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja palautumiskykyä.
Paskaa, ei tässä vuosia kestävässä työnhaussa oikeasti ole mitään järkeä ja vaikka kehittyy niin ei siitä ole mitään hyötyä kun päätyy siihen vapaaehtoistyöhön pesemään likaisia sohvia ilman palkkaa