Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan erityisesti naisilta puuttuu taloudellinen puskuri. Noin kolmasosalla suomalaisista naisista ei ole lainkaan säästöjä.
Reilu neljännes eli 28 prosenttia tutkimuksen vastaajista kertoo, ettei voisi elää lainkaan ilman tulojaan. Tämä tarkoittaa, ettei heillä ole säästöjä.
Suomalaisten säästöt eivät ole kasvaneet kolmessa vuodessa. Asiaa tutkittiin viimeksi vuonna 2022.
Naisista noin kolmannes eli 32 prosenttia kertoo, että heillä ei lainkaan säästöjä. Miehistä näin kertoo 24 prosenttia. Reilu puolet, 56 prosenttia, kertoo pärjäävänsä korkeintaan kolme kuukautta ilman tuloja.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomistin Kaisa Kivipellon mukaan erityisesti keskituloisten taloudelliset puskurit ovat pienentyneet viime vuosina.
”Suomalaisilla kotitalouksilla on takanaan poikkeukselliset vuodet, sillä joka suunnasta on tullut huonoja uutisia. Kolmen viime vuoden aikana suomalaiset ovat kokeneet rajun nousun elinkustannuksissa, mikä näkyy etenkin keskituloisten taloudellisten puskureiden heikentymisenä. Elinkustannuskriisi on syönyt monen taloudelliset puskurit”, Kivipelto toteaa.
Ekonomistin mukaan viime vuosien taloudellisen kurimuksen vuoksi ei ole yllättävää, että Suomessa yksityinen kulutus ei ole piristynyt samalla vauhdilla kuin muissa Pohjoismaissa.
Danske Bank suosittelee, että jokaisen olisi hyvä pyrkiä säästämään itselleen vähintään neljän kuukauden menoja vastaava taloudellinen puskuri. Tutkimuksen vähintään neljän kuukauden menoja vastaava puskuri on vain reilulla kolmanneksella (35 %) vastaajista.
Vaikka puskurirahaston säästäminen voi viedä aikaa, se tuo Kivipellon mukaan taloudellista mielenrauhaa epävakaina aikoina.
”Säästötarve on jokaiselle yksilöllinen. Jokaisen on tarpeellista miettiä, mikä on omalle taloudelle sopiva puskuri ja lähteä säästämään sitä vähitellen. Tämän vuoden aikana korkojen odotetaan laskevan ja työllisyystilanne paranee ennusteen mukaan. Lisäksi palkkojen on ennustettu nousevan inflaatiota nopeammin tulevina vuosina. Vähitellen monet viime vuosien ikävät uutiset muuttuvat hyviksi uutisiksi”, Kivipelto uskoo.
Tällä hetkellä korkojen lasku on luonut hyvät edellytykset kotitalouksien kulutuksen ja investointien elpymiselle. Euribor-korot ovat jatkaneet laskuaan. 12 kuukauden euribor-korko on nyt 2,31 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 3,47 prosenttia.
Suomalaisten taloustilanne on kohenemassa ja reaalipalkat nousevat. Myös kotitaloudet itse arvioivat rahatilanteensa aiempaa paremmaksi. Tästä huolimatta kuluttajien luottamus on toistaiseksi pysynyt vaimeana ja kulutus varovaisena.
Tosin geopoliittinen epävarmuus haastaa kuitenkin paremman kasvuvaihteen käynnistymistä Suomen taloudessa.
Suomen talouskasvun suurin jarru on vasemmistolaisia hallituksia Kok, Kesk ja Sdp jo yli 40v ajan. Ei olla kyetty mm vapauttamaan pankkitoimintaa vapaaseen kilpailuun, ei olla kyetty uudistamaan konkurssilainsäädäntöä, joka on nyt vain pankkiensuojelulaki, ei olla kyetty siisrtymään Viron yritysveromalliin jne aikaa on ollut, ei olla tehty, muutakuin kasvatettu virkamiesten määrää jo 800 000 tuhanteen.