Euribor-korot ovat jatkaneet laskuaan. 12 kuukauden euribor-korko on nyt 2,35 prosenttia, kun vuosi sitten se oli 3,47 prosenttia.
Toistaiseksi Euroopan keskuspankin (EKP) koronlaskut ovat jatkuneet. Vuoden 2025 alussa euroalueen inflaatio oli kuitenkin hieman markkinaodotuksia nopeampaa. Viime aikoina epävarmuus inflaatio- ja korkonäkymiin liittyen on muuttunut suureksi.
S-Pankki odottaa keskuspankin kuitenkin laskevan ohjauskorkoa tänäkin vuonna.
”Odotamme EKP:n laskevan ohjauskorkoaan vielä kerran tänä vuonna, jolloin EKP:n talletuskorko olisi vuoden lopussa 2,25 prosenttia. Tämän myötä talletuskorko asettuisi tukevammin niin sanotulle neutraalille tasolle. Siten korkotaso ei olisi enää euroalueen taloudellista toimeliaisuutta rajoittavalla tasolla, mutta ei myöskään elvyttäisi taloutta”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen toteaa.
Ronkasen mukaan korkojen lasku on luonut hyvät edellytykset kulutuksen ja investointien elpymiselle. Tosin geopoliittinen epävarmuus haastaa kuitenkin paremman kasvuvaihteen käynnistymistä Suomen taloudessa.
Suomalaisten taloustilanne on muutoinkin kohenemassa ja reaalipalkat nousevat. Myös kotitaloudet itse arvioivat rahatilanteensa aiempaa paremmaksi. Tästä huolimatta kuluttajien luottamus on toistaiseksi pysynyt vaimeana ja kulutus varovaisena.
Kotitalouksien ostovoima on ollut kasvussa, ja erityisesti omaisuustulot kasvoivat vuoden 2024 aikana. Kotitalouksien säästämisaste on kuitenkin noussut ja oli vuoden 2024 lopussa 4,4 prosenttia. Nyt säästäminen on tasolla, joka puoltaa kasvavien tulojen suuntautumista jatkossa enemmän myös kulutukseen.
Laskevien korkomenojen myötä asuntovelallisille kotitalouksille jää taas enemmän varoja muuhun käyttöön, mikä osaltaan tukee yksityisen kulutuksen näkymiä.
Tänään 3 kk:n euribor laski lähes samaan tasoon 12 kk:n euriborin kanssa. Eroa jäi kuitenkin 0,001 %-yksikköä. Ehkäpä huomenna nähdään se, että 3 kk:n euribor on alle 12 kk:n euriborin. Edellisen kerran näin oli 29.11.2023. pic.twitter.com/erKYxa0MUG
— Janne Ronkanen (@RonkanenJanne) March 24, 2025
“Kaiken kaikkiaan suomalaisten kotitalouksien taloudellinen tilanne on nyt piristymään päin. Myös lainaa ollaan taas aiempaa halukkaampia nostamaan – kotitalouksien lainannostoaikeet ovat nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2022 alun ”, Ronkanen kertoo.
Ronkanen ennustaakin yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia. Vuonna 2026 kulutusnäkymä kohenee vielä lisää ja S-Pankki ennustaa yksityisen kulutuksen kasvun vauhdittuvan 1,6 prosenttiin.
Työmarkkinoiden kehitys oli vuoden 2024 lopussa aiempia S-Pankin arvioita heikompaa, tästä johtuen pankki nostaa työttömyysasteen ennusteitaan ylöspäin.
15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 helmikuussa 43 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna. 15–74-vuotiaiden kausitasoittamaton työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli helmikuussa 9,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia.
S-Pankki ennustaa työttömyysasteen olevan tänä vuonna keskimäärin 8,7 prosenttia ja vuonna 2026 keskimäärin 7,9 prosenttia.
”Työmarkkinat heikentyivät syksyn 2024 aikana odotettua enemmän, mutta käänne parempaan on odotuksissamme kevään 2025 aikana”, Ronkanen toteaa.
Todennäköisimmät negatiiviset riskit myös työmarkkinoille tulevat tällä hetkellä kansainvälisestä taloudesta ja maailmanpolitiikasta. Toisaalta sotatoimien mahdollisella päättymisellä Ukrainassa olisi varmasti myönteisiä vaikutuksia niin yritysten kuin kuluttajien tunnelmiin.
Asuntomarkkinat elpyvät maltillisessa tahdissa. Korkojen laskun positiiviset vaikutukset ovat näkyneet asuntokaupan hienoisena vilkastumisena. Tämä ei ole samassa määrin heijastunut asuntojen hintoihin, jotka laskivat viime vuonna 3,3 prosenttia.
S-Pankki laskee ennustettaan vanhojen osakeasuntojen hintojen noususta tänä vuonna 2,0 prosenttiin aiemmasta 3,0 prosentista. Vuonna 2026 pankki odottaa hintojen nousevan 3,0 prosenttia.
