Edellisiä lähinnä siksi, että hallintarekisterin pakollinen jalkauttaminen Suomen lakiin ei käytännössä muuta mitään. Jälkimmäisiä siksi, että tuskin miesmuistiin mikään julkinen keskustelu on ollut niin sekavaa.
Hallintarekisteriä koskeva asetus pyrkii avaamaan arvopaperisäilytyksen kilpailulle. Tämä on yksi askel kohti yhä toimivampia yhteismarkkinoita EU:ssa. Asetus on sellaisenaan tullut voimaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomessa.
Mistä hallintarekisterijupakassa sitten on kysymys ja mikä muuttuu?
Euroclear Finlandilla monopoli Suomessa
Arvopaperikeskuksissa säilytetään arvopapereita. Säilytyksessä varmistetaan esimerkiksi se, että osingot ja muut tuotot maksetaan oikeille omistajille. Nykyisen suomalaisen käytännön mukaan säilytys on suoraa. Säilytystilit ovat Suomen ainoassa arvopaperikeskuksessa, Euroclear Finlandissa, rekisteröitynä suoraan omistajien nimiin.
Sen sijaan ulkomaalaisten omistukset suomalaisissa osakkeissa säilytetään arvopaperikeskuksessa suomalaisen pankin nimissä. Puhutaan hallintarekisteristä. Tässä tapauksessa lopullisen omistajan henkilöllisyys ei ole julkisesti todettavissa.
Myös suomalaisten ulkomaiset omistukset säilytetään kohdemaassa vastaavalla tavalla. Esimerkiksi suomalaisten omistamat osakkeet Yhdysvalloissa säilytetään paikallisen pankin nimissä.
Suoran omistuksen malli tekee läpinäkyvyyttä ja pitää osapuolten varat erillään toisistaan. Edellinen saattaa olla viranomaisten mieleen, jälkimmäinen on varmempi esimerkiksi finanssikriisien aikaan. Suora omistus mahdollistaa lisäksi oikean verokohtelun jo lähdemaassa.
Yhteisillä niin sanotuilla laaritileillä vallitsee puolestaan solidaarinen vastuunjako. Kaikki, joilla on kyseistä arvopaperia säilytyksessä samalla tilillä jakavat mahdollisen tappion keskenään jos osakkeita jonain päivänä olisi liian vähän.
Hallintarekisteri maailmalla yleisempi
Hallintarekisteri on maailmalla yleisempi käytäntö. Suoran omistuksen malli on sijoittajalle kalliimpi, eikä sitä käytetä kuin Pohjoismaissa, Kreikassa ja Sloveniassa. Suoran omistuksen maissa kilpailu on siksi vähäisempää ja palvelujen hinnat korkeammat.
Politisoituneessa ja populistisessakin julkisessa keskustelussa hallintarekisteriä on moitittu siksi, että se mahdollistaa omistusten piilottamisen.
Suomalaisten omistukset kotimaisissa arvopapereissa ovat kuitenkin jo nyt näkymättömiä, jos suomalainen sijoittaja käyttää esimerkiksi ulkomaista varainhoitajaa. Tällöin arvopaperikeskuksessa näkyy vain kyseisen ulkomaisen varainhoitajan käyttämän paikallisena ala-säilyttäjänä toimivan pankin, esimerkiksi Nordean, nimi.
Mikäli haitalliselta piilottelulta halutaan välttyä, pitäisi sijoittajan luottamustehtävien osalta harkita pikemminkin sidonnaisuusilmoitusvaatimusten laajentamista. Hallintarekisteriasetus ei käytännössä muuta tilannetta suuntaan tai toiseen.
Suomi ei voi rajoittaa muiden lainsäädäntöä
EU:n hallintarekisteriä koskeva asetus mahdollistaa yksilöllisen asiakaserottelun Suomessa. Hallituksen viimeisin esitys hyödyntää tätä poikkeuslupaa ja pakottaa Suomessa toimivia arvopaperikeskuksia ylläpitämään suoran omistuksen mallia suomalaisille, jotka omistavat suomalaisia osakkeita. Hallintarekisteri ei siis ”tule Suomeen” ja omistus on jatkossakin tältä osin julkista.
Samalla asetuksessa kuitenkin todetaan, että pörssiyhtiöillä pitää olla oikeus saada valita, mitä EU-alueen arvopaperikeskuksista se käyttää. Tästä seuraa se, että jos suomalainen yhtiö päättää käyttää ulkomaista pörssiä ja arvopaperikeskusta, saattavat suomalaisten sijoittajien omistukset kyseisessä yhtiössä olla hallintarekisteröityjä ja ”piilossa” paikallisen käytännön mukaisesti.
Ymmärrettävästi Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään rajoittaa EU-asetusta tai muiden maiden lainsäädäntöä.
Verottaja saa automaattisesti tiedot
Vaaditaanko nyt lainsäädäntöä, joka varmistaisi verottajan tiedonsaannin sen päivän varalta, kun ensimmäinen suomalainen yhtiö päättää listautua sellaisen maan pörssiin, jossa arvopapereita säilytetään hallintarekisterikäytännön mukaisesti?
Tällainen laki on turha vuoden alussa voimaan tulleen verotietojen vaihto-ohjelman Common Reporting Standardin (CRS) takia. Suomalaisten ulkomaille hallintarekisteröidyt omistukset, korot ja osingot tulevat CRS:n puitteissa automaattisesti verottajan tietoon.
Kateelliset naapurit voivat jatkossakin kaivaa esiin niiden suomalaisten suomalaiset omistukset, jotka käyttävät suomalaista palveluntarjoajaa. Mikäli palveluntarjoaja kuitenkin on ulkomainen, ovat suomalaiset omistukset verottajaa lukuun ottamatta ”piilossa” jatkossakin.
Ainoa ero entiseen syntyy sinä päivänä kun suomalainen yhtiö päättää Helsingin pörssin sijaan listautua ulkomaiseen pörssiin. Silloin suomalaisten omistukset ovat automaattisesti naapureilta piilossa.
Hyvin perustein voi sanoa, että hallintarekisterijupakka on ollut melua aika lailla tyhjästä.
Kokeile kuukausisäästölaskuria
Kuukausisäästäminen on helppo tapa aloittaa säästäminen. Nordnetissä voit säästää rahastoihin alk. vain 15 € summilla, ja ainoana pankkina ETF:iin, alk. 50 € summilla. Ostokulut 0 €.
Kuukausisäästämällä hyödynnät korkoa korolle -vaikutusta, joka saa ajan myötä rahasi kasvamaan entistä nopeammin. Mitä aiemmin aloitat säästämisen, sitä pidempään korkoa korolle -vaikutus ehtii kasvattaa pääomaa. Säästämisessä ja sijoittamisessa aloittaminen onkin ajoittamista tärkeämpää.
