Rahastotietoa

Jenkki-ETF:t ja EU-direktiivi hämmentävät indeksisijoittajia

Indeksisijoittajia peloteltiin jenkki-etf:ien poistumisesta markkinoilta. Huoli saattaa olla aiheeton.

Finanssivalvonta vaatii, että Yhdysvalloissa rekisteröityjä etf-tuotteita saa myydä Suomessa vain, jos niistä on tarjolla suomenkieliset avaintietoesitteet.

Vuoden vaihteessa voimaanastuva MiFID2-direktiivin kieltää nimittäin Yhdysvaltoihin rekisteröityjen eft-rahastojen tarjoamisen EU:ssa, jos tarjolla ei ole avaintietoesitettä kohdemaan virallisilla kielillä. Direktiivi ei kuitenkaan sinänsä kiellä amerikkalaisten eft-tuotteiden tarjoamista.

Kauppalehti kertoi aiemmin torstaina, että rahastoyhtiö Blackrock on suomennuttanut Euroopassa myytävien eft-rahastojensa avaintietoesitteet ja että sen ansiosta niiden myynti voi jatkua täällä.

Tieto ei tosin pitänyt ihan tarkalleen paikkaansa, sillä Blackrockin Eurooppaan rekisteröidyt etf-rahastot täyttivät jo entuudestaan niin sanotun UCITS-direktiivin vaatimukset. Niihin kuuluu sijoittajien äidinkielellä laadittu avaintietoesite.

Nordnet kertoi puolestaan tarjoavansa jatkossa eft:t vain Eurooppaan rekisteröityneiden rahastojen kautta. Sekä Nordnet että Nordea ehtivät jo lähettää sijoittaja-asiakkailleen verkkopankin kautta tiedon siitä, että jenkki-etf:n tarjonta lakkaa.

“Nordnet on tehnyt työtä sen eteen, että USA:ssa listatuilla ETF:illä voisi jatkossakin käydä kauppaa, mutta uuden lainsäädännön myötä mahdollisuus tähän poistuu. Muutos koskee muitakin pankkeja kuin Nordnetiä”, yhtiö kertoi tiedotteessaan.

“Käytännössä Eurooppaan rekisteröidyt etf-rahastot tarjoavat samat sijoituskohteet kuin Yhdysvaltoihin rekisteröidyt etf-rahastot”, sanoi Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasi.

Nordnet ja Nordea voivat halutessaan jatkaa UCITS-direktiivin alaisten pörssinoteerattujen indeksirahastojen myymistä Suomessa. Myöhemmin Nordnet ilmoittikin, että se harkitseen jenkki-etf:ien myynnin jatkamista.

MiFID on lyhenne englannin kielen sanoista Markets in Financial Instruments Directive ja se on rahoitusvälineiden markkinoita koskevaan EU-direktiivi. Direktiivin myötä useimmilla Euroopan mailla on samanlaiset säädökset muun muassa arvopaperikaupankäyntiin.

MiFID II astuu voimaan 3.1.2018. MiFID II:n tarkoitus on parantaa kuluttajien ja sijoittajien suojaa ehkäisemällä kaupankäyntiä arvopapereilla, joista sijoittaja ei ymmärrä riittävästi. Uusien säännösten taustalla on finanssikriisin aikana havaitut ongelmat. Uuden lainsäädännön tavoitteena on myös lisätä kilpailua finanssialalla.

3 kommenttia

3 kommenttia

  1. Avatar

    Rahaneuvos

    29.12.2017 at 12:55

    ”Käytännössä Eurooppaan rekisteröidyt etf-rahastot tarjoavat samat sijoituskohteet kuin Yhdysvaltoihin rekisteröidyt etf-rahastot”, sanoi Nordnetin talousvalmentaja Martin Paasi.

    Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi GlobalX, VanEck, Vanguard, Gambria, PowerShares, Horizons, WidsomTree, Charles Schwab, Guggenheim ja monet muut tarjoavat sellaisia etf-rahastoja, joita ei ole euroopassa tarjolla. Näin ollen suomalaisilta sijoittajilta poistuu mahdollisuus ottaa näkemystä etf:ien avulla ja joutuvat tyytymään kaikista yleisimpiin rahastoihin (esim S&P500). Juuri tällä hetkellä omastamielestäni esimerkiksi Uraani kaivokset ovat todella houkutteleva sijoituskohde ja ainoa tälläinen ETF on Yhdysvalloissa listattu GlobalX:n URA-etf. Vastaavasti monet ovat kiinnostuneita sijoittamaan kannabikseen ja ainoa tälläinen etf on tarjolla Horizons etf-talon tarjoamana Kanadan pörssissä.

    • Jorma Erkkilä

      Jorma Erkkilä

      29.12.2017 at 13:54

      Hyviä huomioita. Tuo Uraanibisnes ei ollut viestisi pääasia, mutta takerrun siihen silti koska vaikutti kiinnostavalta.

      Miksi juuri uraanikaivokset on nyt houkutteleva sijoituskohde?

      • Avatar

        Rahaneuvos

        29.12.2017 at 14:42

        Uraanikaivos osakkeet ovat luultavasti kaikista syklisin (“boom-bust”) osakesektori maailmassa. Uraanin hinta on laskenut merkittävästi vuoden 2011 Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen ja nykyisellä spot-markkinahinnalla yksikään uraanikaivos ei tee voittoa. Hinnan laskuun on vaikuttanut merkittävästi ydinvoimaloiden sulkeminen ja niistä jääneen ylijäämä-uraanin polkumyynti markkinoille. Uraanin markkinahinnan tulisi nousta 300% pelkästään siihen, että kaivokset saisivat katettua operatiiviset kulunsa.

        Yhdinvoimalayhtiöiden ja uraanikaivosten väliset pitkä-aikaiset osto-myynti sopimukset ovat hiljalleen umpeutumassa ja uudet sopimukset olisi tehtävä. Alhaisen hintatason vuoksi maailman suurimmat uraanintuottajat (Kazatomprom ja Cameco) ovat vastikään ilmoittaneet leikkaavansa tuotantoaan merkittävästi seuraavien kolmen vuoden ajaksi. Samaan aikaan ollaan rakentamassa useita uusia ydinvoimaloita ja Japani suunnittelee ydinvoimaloidensa uudelleen käynnistämistä. Mikäli uraanin kysyntä ja tarjonta kääntyy päälaelleen, ei vajetta pystytä nopeasti kuromaan umpeen (boom). Tällöin hinnat nousevat, jonka myöhempänä seurauksena uusia kaivoksia saadaan avattua, uusia uraanikaivosyhtiöitä perustetaan ja uraanin etsintää lisätään – ja näin tasapaino kääntyy lopulta taas toisinpäin (bust). Uraanikaivosten ylösajaminen ja viranomaislupien saaminen on kuitenkin hidas prosessi, jonka aikana hintataso luultavasti nousee pilviin. Uraanin marrkinahinta oli vuonna 2007 korkeimmillaan ~150usd/pound, kun se nyt on ainoastaan 23usd. Iso osa kaivoksista tuottaa uraania nykyisin noin 60usd-hintaan. Ydinvoimaloiden kannalta uraanin hinnalla ei ole suurta merkitystä, koska se vastaa ainoastaan noin 5% niiden kuluista. Näinollen ydinvoimalat eivät vähennä tuotantoaan uraanin kallistuessa.

        Uraanikaivosyhtiöiden osakkeet (erityisesti pienten yhtiöiden) antavat sijoittajille melkoisen vivun uraanin hinnan nousuun. Edellisen nousumarkkinan aikaan nähtiin yli 10000% nousuja lyhyessä ajassa. Spekuloimalla näillä riskisillä osakkeilla on siis mahdollista yltää äärimmäisen suuriin tuottoihin, mutta pitkäaikaisiksi sijoituksiksi näistä ei ole. Vuoden 2011 jälkeen uraanikaivosyhtiöiden kurssit ovat romahtaneet 80-100%. Nyt edessä näkyvä tarjonnan ja kysynnän epätasapaino, on kuitenkin tarjoamassa kaivattua katalyyttiä suunnan kääntymiselle.

        Tässä hyvä video aiheeseen perehtymistä varten:
        https://www.youtube.com/watch?v=7SW96tD9Kdg

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös