Kuinka käy korko- ja osakesijoitusten tuottojen, jos keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa liian nopeasti?
Euroopan keskuspankki ilmoitti 2015 vuoden alussa laajasta arvopaperien osto-ohjelmasta, jolloin kuukausittaisten ostojen määräksi sovittiin 60 miljardia euroa. Keskuspankki on ilmoittanut vähentävänsä ostojen määrää 30 miljardiin euroon vuoden 2018 alusta. EKP on siis aloittamassa rahapolitiikan asteittaisen kiristämisen.
Myös muutkin merkittävät keskuspankit, kuten Yhdysvaltojen keskuspankki Fed, Kiinan kansanpankki PBoC ja Englannin keskuspankki BoE ovat indikoineet rahapolitiikan asteittaisista kiristämistoimenpiteistä.
Sijoittajien kannalta keskeinen kysymys on, kuinka hallitusti tällaisesta poikkeuksellisen elvyttävästä rahapolitiikasta voidaan päästä ulos?
Elvytyshanat eivät voi katketa liian nopeasti, koska sillä saataisi olla odottamattoman negatiivisia vaikutuksia sekä reaalitaloudelle että myös sijoitusmarkkinoille, toteaa Työeläkevakuuttajat TELA sijoitusanalyysissään.
”Kevyt rahapolitiikka on omalta osaltaan pönkittänyt eri varallisuushintojen nousua. Voi siis kysyä, mitä varallisuushinnoille, kuten korkosijoituksille ja osakkeille tapahtuu, mikäli elvytystä ajetaan liian nopeasti alas? Todennäköistä kuitenkin on, että rahapolitiikan kiristämisessä edetään varovaisesti. Näin sillä olisi mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia talouskasvulle, työllisyyskehitykselle sekä rahoitusmarkkinoille ja siten myös eläkevakuuttajien sijoitustuottoihin sekä eläkemaksutulon kehitykseen”, TELA toteaa.
TELA:n mukaan rahapolitiikkaa voidaan kuitenkin jo asteittain kiristää huolimatta edellä luetelluista pelkoskenaarioista.
”Asteittaista rahapolitiikan kiristämistä tukee hyvien talouslukujen lisäksi toinenkin näkökulma. Seuraavan talouskriisin tullessa on tärkeää, että elvytysvaraa on käytettävissä. Mikäli rahapolitiikan hanat ovat täysin auki ja asearsenaali jo täydessä käytössä, uudesta kriisistä selviytyminen olisi entistä vaikeampaa ilman elvytysvaraa.”
TELA:n mukaan Yhdysvalloissa elvytyshanoja on kiristetty enemmän suhteessa EKP:hen ja näin ollen Fed on paremmassa tilanteessa uuden kriisin edessä kuin EKP. Yhdysvalloissa talous on jo suurelta osin kohdannut suhdannehuippunsa, kun taas Euroopassa ei, minkä vuoksi rahapolitiikan viritysasteet eroavat eri puolilla Atlanttia.
EKP ankkuroi oman rahapolitiikan viritysasteensa pitkälti inflaation, mutta varmasti osin myös talouskasvun suhteen.
”Parasta niin reaalitaloudelle kuin rahoitusmarkkinoille olisi, mikäli inflaatio saataisiin pidettyä EKP:n tavoitteessa samanaikaisesti, kun talouskasvu olisi positiivista” TELA arvioi.
Myös Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius varoitti taannoin kiristyvän rahapolitiikan vaaroista.
Jos kiristetään rahapolitiikkaa liian varhain ja liikaa, voi talouden kasvu taittua uudeksi taantumaksi kuten kävi Yhdysvalloissa 1970- ja 1980-lukujen taantumissa, Helenius varoittaa.
”Jos taas odotetaan liian kauan ennen kuin korkoja nostetaan, voi seurauksena olla vakava talouden ylikuumeneminen, joka ennen 2000-luvun alun taantumaa ja vuoden 2008 finanssikriisiä vei varallisuusarvot vaaralliseen ja perusteettomaan nousuun. Tämän seurauksena syntynyt dramaattinen hintakorjaus alaspäin voimisti seuraavaa laskusuhdannetta.”
Arvopapereiden osto-ohjelmien seurauksena keskuspankkien taseet ovat paisuneet ällistyttävän suuriksi.
EKP:n tase on kasvanut jo noin 4400 miljardiin euroon. Nyt EKP:n hallussa on peräti noin neljännes euroalueen valtionlainoista.
