Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja väittää, että Alkon hyväksi mainostetusta valikoimasta ja palvelusta nauttivat asiakkaat maksattavat ison osan kuluista muilla.
Alko harjoittaa ristisubventiota, väittää ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen blogissaan.
Normaalisti vähittäismyyntiä harjoittava yritys hinnoittelee tuotteensa siten, että suuremmalla volyymillä myytävät tuotteet hinnoitellaan matalammalla katteella. Alko ei kuitenkaan toimi näin. Myydyimpien tuotteiden, kuten lonkero, Koskenkorva ja Olvin Tuplapukki, hinnoitellaan samalla hinnoittelukertoimella kuin viinit. Kaikkien tuotteiden tukkuhinta kerrotaan mekaanisesti kertoimella 1,54.
Alko saa siis saman kateprosentin niin paljon myydyistä volyymituotteista kuin kalliimmista ja vähemmän kulutetuistakin tuotteista.
Kiesiläisen mukaan volyymituotteiden tuotteiden ostajat ovat Alkon ristisubvention maksajia. Saamapuolella taas ovat pääasiassa pienimenekkisten harvinaisempien viinien ostajat. Kiesiläinen olettaa myös, että suurimenekkisten juomien ostajat ovat keskimäärin pienituloisempia kuin viiniharrastajat.
Pienituloiset siis tukevat verovaroin hyvätuloisten alkoholin kulutusta.
Jos Alko toimisi aidosti kilpailulla markkinalla, se joutuisi Kiesiläisen mukaan hinnoittelemaan tuotteensa selkeämmin todellisten kustannusten mukaan.
”Tämä tarkoittaisi suurivolyymisten tuotteiden hintojen laskua ja pienimenekkisten tuotteiden hintojen nousua. Jos kilpailulla markkinalla toimiva vähittäismyyntiyritys hinnoittelisi tuotteensa Alkon tavoin kiinteällä kertoimella, se menettäisi ison osan myynnistään fiksummalle yrittäjälle, joka tarjoaisi volyymituotteet edullisemmalla hinnalla.”
Toinen Liberan toiminnanjohtajan yllättävä väite on, että Alko tuottaa ylilaatua.
”Alkon asiakaspalvelun laatu on erinomaista, oikeastaan liian hyvää. Alkon työntekijät viettävät vuosittain noin neljä päivää koulutuksessa. Vertailun vuoksi Eksote-sairaanhoitopiirin työntekijät viettävät keskimäärin 1,7 päivää koulutuksessa. Sitä voi kukin miettiä onko se julkisten varojen järkevää käyttöä, että Alkon henkilökuntaa koulutetaan kaksi kertaa enemmän kuin sairaanhoitopiirin henkilökuntaa”, Kiesiläinen ihmettelee.
Kiesiläisen mukaan on vaikea nähdä miten suuren volyymin siideri-, lonkero- tai viinatuotteita ostava asiakas hyötyisi tästä koulutuksesta yhtä paljon kuin erikoisviinejä nauttiva keskimäärin parempituloinen asiakas. Kuitenkin kaikki asiakkaat osallistuvat näiden koulutuskustannusten maksamiseen.
”Samoin kuin laajan valikoiman ylläpito, asiakaspalvelun ylilaatu on luonteeltaan regressiivinen vero”, toiminnanjohtaja päättelee.
