Mintos on lainojen liikkeellelaskijat ja sijoittajat yhdistävä globaali alusta. Mintos tarjoaa vertaislainasijoittajalle kaksi selkeää etua.
Mintos on vertaislaina-alusta ja lainojen markkinapaikka, joka tuo suomalaiselle sijoittajalle monta etua tullessaan. Mintos mahdollistaa piensijoittajalle helpon ja läpinäkyvän tavan sijoittaa eri palveluntarjoajien lainoihin ympäri maailman.
Sijoittajat ovat saaneet palvelun kautta keskimäärin 12,1 prosentin* vuosituoton. Sijoituksia on tehty kaiken kaikkiaan yli 3,4 miljardilla* eurolla.
Siinä missä perinteinen palvelu yhdistää lainaaja ja lainantarvitsijan on Mintos alusta, joka yhdistää sijoittajan ja lainapalveluja tarjoavat yritykset keskenään. Vuonna 2015 perustettu Mintos on lyhyessä ajassa kasvanut merkittäväksi tekijäksi lainamarkkinoilla.
Mintos on vertaislainojen markkinapaikka, jonka kautta sijoittajat voivat sijoittaa ei-pankkien liikkeelle laskemiin lainoihin. Sijoittaja hyötyy Mintosin alustojen alustasta, koska se tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa useiden eri palveluntarjoajien tuotteisiin. Toisaalta Mintosin markkinapaikka tarjoaa lainoihin erikoistuneelle yritykselle mahdollisuuden lisätä lainauspotentiaaliaan taseriippuvuuden vähentämisen kautta.
Muutamia Mintosin alustan tuomia etuja
Mintosin alustan kautta sijoittaja voi hajauttaa sijoituksensa monipuolisesti ja helposti. Sijoittaja siis pelkästään tule hajauttaneeksi eri lainanottajien kesken. Koska Mintos on lainapalveluntarjoajien alusta, on hajautus helppo laajentaa eri lainatyyppien, eri alueiden ja erilaisten lainaa tarjoavien yritysten kesken.
Sijoittajalta ei suoraan veloiteta palvelumaksuja, eikä minimivaadetta käytännössä ole. Sijoittaja voi siis halutessaan kokeilla ensin pienellä summalla, miten palvelu käytännössä toimi ja vasta myöhemmässä vaiheessa nostaa pääomaasi omaan tilanteesi sopivaksi.
Mintosin kautta voit sijoittaa yksittäin valitsemiisi lainoihin tai käyttämällä alustan sijoitusautomaattia.
Riskeistä
Kaikissa lainasijoituksissa on riski, että lainanottaja ei pysty maksamaan lainaansa takaisin. Tämän takia lainasijoitukset on hyvä hajauttaa useamman lainanhakijan kesken, mutta se ei kuitenkaan poista luottotappion negatiivista vaikutusta sijoittajan saamiin tuottoihin.
Mintosin alustan tapauksessa luottotappion riskiä pyritään hallitsemaan neljällä eri tavalla.
- Alustan lainat ovat lainapalveluyritysten liikkeelle laskemia, ja näillä yrityksillä on luontaisesti käytössään toimintatavat jotka huomioivat lainanottajan takaisin maksukyvyn.
- Tietyissä lainatyypeissä käytetään vakuuksia. Esimerkiksi asuntolainojen tapauksessa lainanottajan ostama asunto toimii vakuutena, joka vähentää luotonantajan riskiä.
- Tietyissä lainatyypeissä, kuten yrityslainoissa, voidaan luottotappioriskiä vähentää käyttämällä takaajia.
- Osalle lainoista on käytössä takaisinostotakaus. Se tarkoittaa sitä, että lainan liikkeellelaskija tarjoutuu ostamaan lainan takaisin nimellishintaan, mikäli lainanmaksu myöhästyy yli 60 päivällä.
Takaisinostotakuu on Mintosin valttikortti
Näistä eri vaihtoehdoista takaisinostotakuu (buyback guarantee) on kaikista merkittävin etu.
Vertaislainojen ongelmana on, että luottotappioita tapahtuu. Luottotappion tullessa kohdalle, voi kyseiseen lainaan sijoitetun pääoman menettää kokonaan. Tällöin merkittävä osa salkun muiden lainojen tuomista korkotuotoista kuluu tämän yhden luottotappion kattamiseen. Takaisinostotakuuta käyttämällä sijoittajan on paljon helpompi arvioida sijoituksensa tuomia reaalisia tuottoja.
Sijoittajan kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikilla Mintosin alustan lainoilla ei ole takaisinostotakuuta. Takaisinostotakuun sisältämät lainat on helppo löytää filtterin avulla ja myös alustan sisältämän sijoitusautomaatin voi säätää sisältämään ainoastaan takaisinostotakuun sisältämät lainat, kunhan tämän muistaa tehdä.
Sijoittajan on muutenkin hyvä tutustua palveluun huolellisesti ennen varsinaisen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tutustu Mintos-palveluun tästä: lainojen markkinapaikka Mintos.
* Tiedot päivitetty 24.9.2019.
Nyt on pakko kysyä trendin mukaisesti niistä sitoumuksista, eli omistaako blogisti Mintosin välittämiä velkakirjoja
😉
Minä tunnustan omistavani(pienen koe-erän vasta), mutta en malta olla vertaamatta tyystin toisenlaiseen lainaan eli Handelsbankenin välittämiin kohde-etuudellisiin kuponkisertifikaatteihin. Niitä on teemoittain eli metsäyhtiöiltä, pankeilta ja viimeisin lääkeyhtiöiltä; kaksi kohdeyhtiötä per sertifikaatti.
Lainaus markkinaesitteestä:
”Kuponkisertifikaatti Lääkeyhtiöt III on AstraZeneca Plc:n ja Novo Nordisk A/S:n osakekurssien kehitykseen sidottu sijoitus. Se tarjoaa alustavasti kertyvän 8,5 % tuoton jokaista puolen vuoden mittaista jaksoa kohden eli 17,0 % vuotuista tuottoa. Lisäksi sijoituksella on 30 % suoja heikommin kehittyneen osakkeen kurssilaskua vastaan.”
”Jos molempien osakkeiden kurssit ovat jonakin puolivuosittaisena loppukurssin määrityspäi-
vänä vähintään lähtötasoillaan[=kurssi sama tai korkeampi], sijoitus erääntyy ennenaikaisesti. Sijoittajalle maksetaan takaisin nimellispääoma sekä tuotto. Sijoitusaika on siis vähintään puoli vuotta ja enintään kolme vuotta.”
Kurssinousussa laina siis erääntyy ja sille maksetaan 17% vuotuista tuottoa vastaava korko. Kurssilaskussa taas tuottoa ei makseta(vielä) ja juoksuaika jatkuu. Kumulatiivisen 3-v maksimituoton 51% pääomalle saa, jos molempien yhtiöiden kurssi joka puolivuosittain on sovittua vahvistuspäivää(tässä 22.2.2018) alempi, mutta 3 vuoden kuluttua sama tai korkeampi.
Tuotto kuulostaa erinomaiselta, koska enempää Handelsbanken kuin kohdeyhtiötkään tuskin menevät kanttuvei ainakaan 3 vuodessa. Missä siis pukinsorkka ja missä pankin voittomarginaali?
Jos lainan erääntyessä 3 vuoden kohdalla takana on pelkkää kurssilaskua, mutta heikomman osalta alle 30%, maksetaan pääoma takaisin ilman korkoa. Jos taas laskua on enemmän kuin 30%, sijoittaja menettää pääomaa siltä osin. Kurssilasku ennen 3. vuotta aiheuttaa ainoastaan sen, että tuottoa ei makseta ja juoksuaika jatkuu. Riski pääoman menettämisestä koskee siis vain tarkasteluhetkeä 3 vuoden kohdalla.
Ymmärtääkseni pankki siis laskee, että reippaan 3-vuotisen kurssilaskun riski kannattaa myydä sijoittajille 17%:n vuosikorolla ja toisaalta kurssinousun osalta kannattaa ottaa riski, että jos se jää 17%:a pienemmäksi, osakkeita suoraan omistava pankki kärsii erotuksen(kurssinousu%-17%) verran tappiota.
Toisaalta maksimituoton saa vain, jos 2,5-vuotista laskua seuraa äkillinen nousu, joka palauttaa kurssit lähtötasolleen tai yli. Hintojen pitää lisäksi osua kohdalleen päivän tarkkuudella. En osaa laskea todennäköisyyttä tuolle, mutta mutulla mahdollisuus tuntuisi minimaaliselta. Todennäköisin skenaario on, että kurssit nousevat ja laina erääntyy melko nopeasti.
Anaalien suositus molemmille osakkeille näkyy olevan etupäässä osta, joten pankki arvioi kurssien nousevan yli 17% tulevana vuonna. Pankki siis lainaa rahaa kovalla korolla mutta sijoittajan riskillä voidakseen itse sijoittaa sen vielä tuottavammin ja ilman riskiä.
Meni taas vähän otoksi, mutta miten tämä vertautuisi Mintokseen, josta tuottoa irtoaa vain reilu puolet eikä riskitkään kuulosta vähäisiltä? Entä toisaalta Bluefinanceen(osinkotuottoa.fi), jossa ei ole edes tuota välilainaajariskiä, vaan sijoittaja ostaa suoraan vertaislainafirman osakkeita(osinkotuotto 7-8%)
Mielenkiintoinen kommentti.
Ja jaa, no tarkemmin mietittynä kysymys taitaa kuulua, että onko kirjoittaja kokeillut Mintosin palvelua ja vastaus on, että olen suhteellisen pienellä summalla. Mintosin osakkeita en omista, mikä nyt ei liene yllätys.
Palvelu vaikuttaa helppokäyttöiseltä ja on tähän asti käyttäytynyt odotetusti. Tosin ajallisesti pitäisi olla pidossa pidempi aika, että voisi mistään aidosta kokemuksesta puhua. Miten se on itselläsi toiminut?
Noista kuponkisertifikaateista ei ole mitään kokemusta, mutta periaatteessa riskiprofiili on aika erilainen. Jos mitään ihmeellistä ei tapahdu, niin kuponkisertifikaatit tuottaa varmaan joo. Mutta mitä jos iskee kriisi päälle? Silloin osakkeen kurssi voi helposti heilahtaa -30 prosenttia ainakin kun kursseja tarkastelee tuolta vuoden 2008 tienoilta. Mitä kriisin tapauksessa käy? Menettääkö sijoittaja pääomansa kokonaan vai osittain? Jos alla oleva osake laskee 40 prosenttia niin menettääkö 10% vai 100% vai jotain siltä väliltä?
Toisaalta jos on hankkinut takaisinostotakuun lainoja, niin riskinä on ettei takaisinostaja selviä vastuistaan. Ja kun Mintosin alusta sisältää monta lainan takaisinostajaa voidaan tätä riskiä hajauttaa.
Summaten siis riskinä kurssiheilunta ja konkurssi on mun mielestä ikäänkuin eri luokassa. Mutta onhan se tietysti yleisesti ottaen niinkin, että riskiä voidaan mitata myös pelkällä volatiliteetilla. Jos konkurssiriski on suuri on myös heilunta suurta, mutta tämä pohdinta menee jo aikalailla sivuun tästä alkuperäisestä aiheesta.
Mintos on toiminut toistaiseksi hyvin. Filtterin asetin niin, että valitsin firmat ratingin mukaan tuolta http://explorep2p.com/mintos-lender-ratings/ sekä kelpuutin vain takaisinostoturvan omaavat lainat. Jonkin aikaa siellä tuntuu kestävän, että koko sijoitus menee kaupaksi vaikka summa onkin pieni. Raportti tulee päivittäin sähköpostiin.
Kuponkisertifikaateista: Jos kohde-etuuden heikompi osake laskee 40%, sijoittajalle maksetaan takaisin 90% eli 10% jää luottotappioksi. Korkoa ei makseta lainkaan eli siltäkin osin tulee takkiin suoriin osakkeisiin verrattuna, jotka maksavat sentään koko ajan osinkoa. Riski myös pakkorealisoituu 3 v:n kohdalla, vaikka muuten ei olisikaan järkevää myydä romahtaneita kohdeosakkeita.
Nyt kun ehkä on tiedossa pientä pulkkamäkeä, pankki myy riskin markkinoille ja korjaa itse osingot. Laskumarkkinan jälkeen kurssin on palattava vähintään lähtötasolleen, jotta sijoittaja saisi ylipäänsä mitään tuottoa. Mitä kauemmin kurssi pysyy alle lähtötason, sitä vaikeammaksi tulee sen ennalleen palaaminen 3 v sisällä ja sitä epävarmemmaksi käy sijoituksen tuotto.
”Lottovoiton” eli 51%:n tuoton per 3 v saaminen edellyttää, että kurssi ensin matelee, mutta tasan 3-vuoden kohdalla ponnistaa hikisesti pinnalle. Siinäkin tapauksessa pankki nauttii osingot, mutta joutuu maksamaan sijoittajille korkoa n 3-4 x osinkosumman verran. Tämän todennäköisyyden pankin anaalyytikot varmasti ovat arvioineet hyvin pieneksi.
Riski on siis sidottu kahteen osakkeeseen per tuote, mutta tuotto pa on lähes kaksinkertainen Mintokseen verrattuna. Kohdeosakkeet tuskin kupsahtavat, mutta nuo ”täsmäytyspäivät” ovat melkoista arpapeliä.
Voi olla niinkin, että liikkeellelaskija hyvittää kurssilaskun 30%:sti, jotta romahdusta pelkäävä sijoittaja tarttuisi täkyyn, ei siksi, että pankki pitäisi noin reipasta romahdusta todennäköisenä. Niinpä jutun juju lienee tuottoerossa: Pankki uskoo, että lääkeyhtiöt, pankit ja metsäosakkeet tuottavat(arvonnousu+osinko) enemmän kuin sijoittajalle luvattu 17% pa. Jos niiden hinta toisaalta laskee 3 vuotta putkeen, pankin ei tarvitse maksaa sijoittajalle muuta kuin pääoman. Jos ne romahtavat yli 30%, osa riskistäkin kuuluu sijoittajalle. Riski myös realisoituu samantien eli pankki pääsee turskasta eroon kärsimättä koko tappiota itse (En tiedä, omistaako pankki kohdeyhtiöitä suoraan vai onko kyse replikaatiosta)
Oma mutu-analyysini olikin sen verran pessimistinen, että taidan sittenkin jättää tuotteen väliin…