Asumisen osuus kotitalouksien kulutusmenoista on kasvanut rajusti.
POP Pankin tuore kansalaissuhdanne-ennuste kertoo, että Suomen talouden kasvu on hyvässä vauhdissa. Suomen bruttokansantuotteen odotetaan nousevan tänä vuonna 2,6 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Kehityksemme on parempaa kuin euroalueella keskimäärin.
Työttömyysaste on selvässä laskussa ja tulojen odotetaan nousevan. Positiivista virettä voi synkistää kuluttajahintojen ja korkojen kääntyminen nousuun tauon jälkeen, pankki kertoo Kansalaissuhdanne-ennusteessaan.
Pankin mukaan Yhdysvaltojen kauppapolitiikka on suurin uhka maailmantaloudelle. Maiden keskinäinen nokittelu tullien korotuksilla voisi nopeasti heikentää näkymiä. Euroalueen talouden ylle tuo pilviä niin Italian poliittiset ongelmat kuin brexit-neuvottelutkin.
”Ilman ulkomaisia häiriöitä kotimaan tilanne näyttää hyvältä. Työttömyys laskee ja palkat nousevat vihdoin viime vuosia nopeammin, mikä lisää kulutusta. Toisaalta hyvät kysyntänäkymät lisäävät investointeja. Lisäksi talouskasvun ja julkisen sektorin säästöjen myötä myös julkinen talous on tasapainottumassa, POP Pankin johtaja Timo Hulkko toteaa.
Työttömyysaste laskee pankin ennusteen mukaan tänä vuonna alle 8 prosentin ja on ensi vuonna keskimäärin 7,5 prosenttia.
”Laskusta huolimatta Suomen työttömyysaste on kuitenkin edelleen varsin korkea. Esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa työttömyysaste on saatu painettua alle 4 prosentin”, Hulkko muistuttaa.
Hulkon mukaan nollakorotusten jälkeen palkansaajien ansiotulot nousevat tänä ja ensi vuonna. Monet saavat lisäksi henkilökohtaisia korotuksia, kun työllisyyden paraneminen lisää kilpailua työvoimasta.
”Palkkojen nousu vauhdittaa myös inflaatiota, varsinkin ensi vuonna. Tänä vuonna palkansaajien reaalitulot, eli tulot hintojen nousu huomioon ottaen kasvavat noin prosentin. Vaikka ensi vuonna palkat nousevat hieman tätä vuotta enemmän, reaalitulojen kasvu on hitaampaa, koska hintojen nousu vie tulojen kasvusta suuremman osan.”
Kotitalouksilta kuluu yhä suurempi osa kulutusmenoista asumiseen. Ennen 1990-luvun lamaa asumismenojen osuus kotitalouksien bruttotuloista oli runsaat 10 prosenttia. Viime vuosina osuus on noussut lähes 20 prosenttiin.
Kuva: Osuus käytettävissä olevista bruttotuloista
Kuva: Tilastokeskus.
”Asumisen osuutta ovat nostaneet laskusuhdanteet. Niiden aikana asumisen meno-osuus on noussut korkeammalle tasolle, kun muusta kulutuksesta, lähinnä liikenteestä, on tingitty. Noususuhdanteiden aikana asumisen osuus kulutuksesta ei ole kuitenkaan vastaavasti pienentynyt, vaan tulojen kasvu on käytetty asumisen laadun lisäämiseen”, Hulkko päättelee.
Pankin mukaan viime vuosina asuntojen hinnat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla selvästi nopeammin kuin palkansaajien ansiotulot. Pidemmällä aikavälillä koko maan asuntojen hinnat ovat nousseet samaa vauhtia ansiotulojen kanssa. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu on ollut koko maan ansiotason nousua nopeampaa.
