Asunnot ja kiinteistöt

Helsingin asuntomarkkina – uhka vai mahdollisuus?

Helsingin Sanomat kirjoitti viime viikolla kirkuen ”Eikö rakennusala ikinä opi?”. Teksti käsitteli paljon muutakin kuin Helsinkiä, mutta jo kuvatekstissä viitattiin Pasilan suureen tuotantomäärään. HS lataa jutussaan, että asuntoja uhkaa valmistua liikaa.

Puolet uhkasta on totta ja puolet uhkasta taitaa olla media itse. On totta, että koko Suomen tasolla nyt on rakenteilla ennätysmäärä asuntoja, joten vuosina 2018-2020 valmistuu enemmän asuntoja kuin koskaan ennen. Mutta kun puhutaan nimenomaan Helsingistä, asuntotuotanto ei suinkaan ole ollut riittävää hillitsemään asuntojen hintoja. Ei määrä, eikä laatu.

Helsinki on vuosi toisensa perään jäänyt alle tuotantotavoitteensa. Tässä suurin syy on kaavoitus. Ei uskalleta rakentaa riittävän korkeaa vaan suojellaan silhuettia. Esimerkkinä vaikka Alvar Aallon katu, jossa paraatipaikalle rakennettiin vain viisi asuinkerrosta, kun Töölönlahden kupeeseen olisi kannattanut rakentaa tuplamäärä lisää. Lisäksi ei uskalleta rakentaa riittävästi pieniä asuntoja vaan tungetaan kaupunkiin liikaa isoja asuntoja. Graafit alla kertovat karua faktaa tilanteesta.

Lähde: Kotikaupunkina Helsinki -raportti

Lähde: Helsingin kaupunkitutkimus.

 

Mikäli olisikin niin, että Helsingin asuntomarkkinalle tulee liikaa asuntoja, aika korjaa tilanteen. Rakennusala reagoi herkästi (mutta viiveellä) ylitarjontaan rakentamalla aiempaa vähemmän. Helsinkiin on muuttanut jo tähän mennessä 2010-luvulla noin Porin kaupungin verran väkeä – 60 000 henkilöä. Väestöennusteen mukaan väestönkasvun uskotaan jatkuvan seuraavien vuosien aikana kutakuinkin yhtä kovaa tahtia. Vuonna 2030 Helsingissä on pessimistisenkin skenaarion mukaan yli 690 000 asukasta ja viime vuosien kaltaisen kasvuvauhdin jatkuessa 720 000 asukasta.

Mahdollisen ylitarjonnan purkautumisen korjaa siis joka tapauksessa väestönkasvu. Oleellisinta on miettiä, miten Helsingin yhä kohoavaa hinta- ja vuokratasoa saadaan pidettyä aisoissa. Tähän tyypillisin lääke on riittävä tarjonta kuluttajien pirtaan sopivia asuntoja. Kaavoitus ja rakennusmääräykset (mm. liian suuret vaateet parkkipaikkamääristä) ovat hidaste tässä yhtälössä. Näiden epäkohtien purkamiseen tulee (mediankin) kiinnittää enemmän huomiota.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös