Positiivisista näkymistä huolimatta asuntokauppaan vaikuttaa tänä vuonna poikkeuksellisen ristiriitaiset voimat, toteaa Hypon pankinjohtaja Sami Vallinkoski.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi, joka näkyy Suomessakin. Suomen sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle on ollut viime vuosina vahvaa. Muuttoliike luo luonnollisesti asuntojen hinnankorotuspaineita kasvukeskuksiin ja puolestaan laskupaineita taantuville paikkakunnille.
Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asuntojen hintaero on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana selvästi.
Alla olevassa kaaviossa on erikseen myös Turun hintakehitys, mikä on noudatellut pääkaupunkiseudun trendiä.
Lähde: Tilastokeskus.
Ennakkotietojen mukaan koko vuonna 2018 vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat 0,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 1,2 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan hinnat nousivat koko viime vuoden aikana verrattuna vuoteen 2017 eniten Helsingissä ja Tampereella. Suurten kaupunkien osa-alueista hinnat nousivat eniten Tampereen, Helsingin ja Turun kalleimmilla alueella. Viime vuonna hinnat laskivat vuoteen 2017 verrattuna eniten Kokkolassa, Mikkelissä ja Vaasassa.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Max Mederin mukaan kaupungistuminen näkyy aina vain vahvemmin vanhojen maaseutuasuntojen myyntitilanteissa ja asuntojen hinnoissa.
Alueellisen hintaeron kasvu koskee vanhoja asuntoja. Uusissa asunnoissa tilanne on hieman toisenlainen. Tilastokeskuksen mukaan uusien kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat koko maassa 0,7 prosenttia vuonna 2018. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia ja muualla maassa 0,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Asuntojen negatiivinen hintakehitys saattaa tuoda asunnonvaihtajalle ansan. Hypon pankinjohtaja Sami Vallinkoski nimeää blogissaan kolme erilaista asuntoloukkua.
Tunnetuin on kahden asunnon loukku. Uusi asunto ostetaan uudella asuntolainalla ennen kuin vanhan asuntolainan vakuutena oleva vanha asunto on myyty. Vallinkosken mukaan tämä asuntoloukku napsahtaa kiinni vanhan asunnon myynnin venyessä tai toteutuessa alihintaisena.
”Kahden asunnon loukun purkaminen aiheuttaa unettomien öiden lisäksi helposti suuria kustannuksia. Huonoimmassa tapauksessa molemmat asunnot joudutaan myymään väkisin”, Vallinkoski toteaa Hypon blogissaan.
Kahden asunnon loukku on riski nimenomaan niillä, joiden vanha asunto sijaitsee taantuvalla paikkakunnalla tai alueella, jonka viereen on valmistumassa paljon uusia asuntoja, Vallinkoski toteaa.
Vallinkoski neuvoo välttämään vanhan asunnon loukun tekemällä uudesta asunnosta sitovan ostotarjouksen vasta kun vanha asunto on myyty.
Asuntosijoittaja saattaa hänkin joutua asuntoloukkuun.
Sijoitusasuntoloukku syntyy Vallinkosken mukaan silloin, kun sijoitusasuntolainaa kasvatetaan kiinnittämällä oma asunto myös sijoitusasuntolainan vakuudeksi. Mikäli sijoitusasunnon vuokratuotto ei kata asuntosijoituksen kuluja ja sijoitusasunnon arvo laskee, on ansa lauennut. Vallinkosken mukaan loukun purkaminen voi pahimmillaan edellyttää sijoitusasunnon realisoinnin lisäksi myös oman asunnon myyntiä.
Vallinkosken mukaan sijoitusasuntoloukun riski on nyt nousussa, koska vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut kasvukeskuksissa merkittävästi. Heikoimmat sijoitusasunnot saattavat nyt jäädä tyhjilleen.
Kaikkein vaikein asuntoloukku on myyntiloukku, Hypon pankinjohtaja varoittaa. Tämä loukku ei synny hetkessä vaan vähitellen asumisen aikana.
”Asunnon vaihtaja huomaa olevansa myyntiloukussa, jos vanha asunto ei mene kaupaksi joko ollenkaan tai hinnalla, joka kattaisi nykyiset asuntolainat”, Vallinkoski toteaa.
Myyntiloukku on pankinjohtajan mukaan todellinen riski haja-asutusalueiden lisäksi asunnoissa, joihin kohdistuu asunnon arvoon nähden runsaasti korjausvelkaa tai taloyhtiön remonttilainaa.
