Kulutusluottojen ja pikavippien aiheuttamat ongelmat ovat kasvaneet nopeasti. Eduskunnan tuore päätös 20 prosentin korkokatosta ei kaikkia ongelmia ratkaise.
Ulosottoon saapui viime vuonna noin 3,4 miljoonaa asiaa, mikä on noin 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, kertoo valtakunnanvoudinvirasto. Eri velallisia ulosotossa oli vuonna 2018 noin 577 000, lisäystä edellisvuoteen oli 3,4 prosenttia.
Velallisista luonnollisia henkilöitä oli valtaosa, noin 519 000, ja yrityksiä ja yhteisöjä noin 58 000.
Ulosottojen lisääntymisen syy on selkeä – kulutusluottojen ja pikalainojen yleistyminen, arvioi valtakunnanvouti Juhani Toukola. Pikaluottojen yleistyminen näkyy Toukolan mukaan myös käräjäoikeuksissa riidattomien velkomusasioiden määrän jyrkkänä kasvuna. Kotitalouksien velkaantuminen ja maksuhäiriöt ovat lisääntyneet.
Pikaluottojen aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä onkin koko ajan tullut enemmän näyttöä. Esimerkiksi talous- ja velkaongelmissa auttavaan Takuusäätiöön tuli viime vuonna yhteydenottoja enemmän kuin koskaan aiemmin eli yli 43 000. Myös suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat nousseet ennätystasolle.
Takuusäätiön yhteydenottajien velkamäärät ovat kasvaneet hälyttävän nopeasti viimeisen kahden vuoden aikana. Viime vuonna yhteydenottajilla oli Takuusäätiön mukaan velkaa keskimäärin 33 800 euroa, mikä oli 5 000 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli 100 000 euron vakuudettomat velkamäärätapaukset kasvoivat Takuusäätiön mukaan peräti 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Lainsäätäjäkin on herännyt pikavippiongelmaan. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden sääntelyn, jonka mukaan vakuudettomien kulutusluottojen eli pikavippien vuotuinen korko saa olla jatkossa korkeintaan 20 prosenttia. Uusi sääntely koskee 1.9.2019 jälkeen tehtyjä luottosopimuksia.
Tämä uusi sääntely ei silti välttämättä poista pikaluotto-ongelmaa.
Luotonantajat ovat nimittäin lahjakkaita löytämään lainsäädännöstä porsaanreikiä. Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen muistuttaa blogissaan, että luotonantajilla on uuden 20 prosentin korkokattosääntelyn vallitessakin edelleen mahdollisuus kasvattaa kuluja luottojen määriä suurentamalla ja laina-aikoja pidentämällä. Tämä nähtiin jo aikaisemman vuonna 2013 toteutetun korkokattosääntelyn jälkeen.
Esimerkiksi 20 000 euron luotto 15 vuoden maksuajalla kerryttää uudella 20 prosentin korkokatollakin lähes 65 500 euroa takaisinmaksettavaa, Väänänen havainnollistaa.
Kulujen kasvattamista olisi Väänäsen mukaan voitu hillitä absoluuttisella kustannuskatolla, jota kilpailu- ja kuluttajavirasto ajoi lainsäädäntöön. Tällöin luottokustannukset eivät saisi milloinkaan ylittää alkuperäisen luoton määrää.
Elinkeinoelämän Keskusliitto, Finanssiala ry ja Takuusäätiö ajavatkin nyt seuraavaan hallitusohjelmaan uusia, entistä järeämpiä toimenpiteitä. Järjestöjen mielestä kuluttajia ylivelkaantumaan houkuttelevat korkeakorkoiset pikaluotot pitää saada vaikuttavamman sääntelyn piiriin.
Konkreettisina toimenpiteinä EK, Finanssiala ja Takuusäätiö esittävät positiivisen luottotietorekisterin kiireellistä toteuttamista, pikaluottoyritysten siirtoa Finanssivalvonnan valvontaan, kansallisen talousosaamisen strategian laatimista sekä velkaneuvonnan ja viranomaisten resurssien vahvistamista.
Pikaluottojen tarjonnassa tapahtuneisiin hyvän tavan vastaisiin ylilyönteihin tulisi myös voida puuttua tehokkaan valvonnan ja tarvittaessa sääntelyn keinoin.
Suomen Asiakastieto Oy on ylläpitänyt vapaaehtoiseen tietojen jakamiseen perustuvaa positiivista luottotietorekisteriä, mutta Takuusäätiön kokemusten mukaan tämä ei ole vaikuttanut luotonantajiin toivotulla tavalla.
Luottopaikat siis hakevat tietoja asiakkaista ja hyödyntävät näin palvelua, mutta kaikesta huolimatta myöntävät osalle asiakkaista luottoja, joille ei pitäisi tämän rekisterin tietojen perusteella luottoja enää myöntää. Tämä kertoo mielestäni sen, että vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet eivät näissä laina-asioissa riitä. Yhteiskunnan tulee velvoittaa sanktioiden uhalla lainapaikkoja toimimaan oikein ja välttämään asiakkaiden yliluotottamista. Järjestelmän tulisi myös herätellä ihmisiä ottamaan vastuuta omasta lainanotostaan. Esimerkiksi ennen jokaista lainan ottamista asiakkaan tulisi nähdä omin silmin ”positiivisen luottorekisterin” antamat tiedot hänen omista lainoistaan. Jos omat tulot ovat jo suhteessa menoihin ja olemassa oleviin lainoihin liian pienet, pitäisi punaisten hälytysten paukkua niin, että asiakas ei voisi ummistaa silmiään omalta toiminnaltaan.
Kyllähän jonkinlaista korkokattoa ja sääntelyä tässä ollaan kaivattu näihin pikalainoihin. Vaikka markkinoilla on hyviäkin toimijoita, niin tuntuu onhan niitä härskejä vaihtoehtoja liikaa. Testattiin esimerkiksi Bondoraa, Suomessa toimiva virolainen pikalaina, jossa 5000 euron lainalle saatiin koroksi reilut 12000 euroa eli takaisinmaksettavaa reippaat 17000 euroa. Lainatarjous oli myös ilmoitettu melkoisen epäselvästi eikä kokonaiskustannukset varmasti monelle oikeasti ole selvät. Tässä tämä tapaus: https://www.top5credits.com/fi/arvostelut/bondora/
Saa nähdä tuleeko markkinoille minkälaisia virityksiä nyt korkokaton myötä, mutta ainakin on varmaa, että lainaa ei kannata nostaa ennen kuin on oikeasti vertaillut ja hakenut tarjouksia useammasta paikasta.