Toimituksen blogi

Reilua vai ei? Isojen pörssiyhtiöiden johtajien ansiot puhuttavat

Miksi isojen pörssiyhtiöiden johtajat saattavat ansaita lottovoiton verran rahaa vuosittain?

Helsingin Sanomat selvitti isojen pörssiyhtiöiden johtajien palkkakehitystä. Palkkaero isojen pörssiyhtiöiden johtajien ja palkansaajien ansioiden välillä on HS:n mukaan kasvanut selvästi kuluneena vuosikymmenenä.

Kun vielä vuonna 2010 ero oli 37-kertainen, niin viime vuonna yhden toimitusjohtajan saama korvaus olisi riittänyt jo 48 työntekijään.

HS:n selvityksen mukaan eroa ovat kasvattaneet osakepalkkiot, mutta myös toimitusjohtajien peruspalkkojen korotukset. Toimitusjohtajien kiinteät peruspalkat ovat nousseet 20 prosenttia vuoden 2010 keskimäärin 654 000 eurosta viime vuoden 786 000 euroon.

Samalla ajanjaksolla tavallisen palkansaajan peruspalkka nousi 14 prosenttia 42 400 euroon.

“Ei tämä reilua ole”

HS:n selvitys on saanut laajalti huomiota mediakentässä ja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Twitterissä aihe kirvoitti Korkeasaaren johtajan, Sanna Hellströmin kommentoimaan pörssipomojen palkkakehitystä. Twiittausta kommentoitiin ahkerasti.

” Ei tämä reilua ole. Voitte tulla kertomaan selitykset ja mainita suomalaisen kateuden, mutta reilua tämä ei ole. Ison pörssiyhtiön johtaja ansaitsee viikossa saman kuin työntekijä koko vuonna”, Hellström kommentoi.

Mihin ihminen tarvitsee lottovoiton verran rahaa vuosittain, Korkeasaaren johtaja kysyy.

Hellströmin kysymys on ymmärrettävä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat eivät ole vain reilusti tavallisen palkansaajan palkkojen korkeammat, vaan ne ovat huikeasti korkeammat. Monen tavallisen palkansaajan voi olla vaikea ymmärtää, miksi yritysten omistajat ovat valmiita maksamaan pörssiyhtiön kipparille moninkertaista palkkaa tavallisiin työntekijöihin verrattuna.

Pörssiyhtiön toimitusjohtaja on paljon vartijana

Pörssipomojen palkkauksessa ei ole kuitenkaan kyse reiluudesta, vaan taloudellisista motiiveista. Koville palkoille löytyy taloudellisesti järkeenkäyviä selityksiä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla on periaatteessa vain yksi tehtävä: tuoda lisäarvoa omistajilleen. Jos hulppea palkka piiskaa toimitusjohtajaa huippusuoritukseen ja jos huippupalkalla omistajat löytävät sellaisen johtajan, joka pystyy omistajilleen lisäarvoa tuomaan, saattaa huippupalkka olla omistajien näkökulmasta perusteltu.

Pörssiyhtiöiden kippareihin kohdistuu kovat tulosodotukset ja se näkyy myös palkkausmallissa. Kauppalehden mukaan kovatuloisimpien toimitusjohtajien ansioista jo lähes 80 prosenttia muodostuu suoritus- ja tulosperusteisesti.

Aiemmin ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajana toiminut MustReadin sisältöjohtaja ja ekonomisti Heikki Pursiainen listaa blogissaan syitä pörssijohtajien palkoille.

Ensinnäkin kilpailullisillakin johtajamarkkinoilla pienet erot johtajien kyvyissä muuttuvat siis helposti jättimäisiksi palkkaeroiksi. Jos toiseksi paras johtaja pystyy tuottamaan omistajille 10 prosenttia vuodessa ja paras 10,1 prosenttia vuodessa, parhaalle johtajalle kannattaa maksaa 10 miljoonaa vuodessa enemmän, Pursiainen kuvailee.

Toisin sanoen pörssiyhtiön toimitusjohtajan kyvyillä ja osaamisella saattaa olla valtava vaikutus yrityksen tuloskehitykseen.

Pursiaisen mielestä paras tapa pitää johtajien palkat oikealla tasolla on huolehtia kilpailun toimivuudesta ja talouden avoimuudesta.

”Yrityksen, joka kilpailee kansainvälisillä tuotemarkkinoilla ja joka joutuu hakemaan rahoituksensa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, on vaikeaa maksaa huonoille johtajille korkeaa palkkaa.”

Pursiainen kuitenkin myöntää, että johtajille voidaan joissain tilanteissa maksaa liian korkeita palkkoja. Syy on tällöin puutteellinen kilpailu johtajamarkkinoilla.

Pursiainen viittaa tuttuun ja surullisenkuuluisaan ilmiöön: hyvä-veli -järjestelmään.

Suomi on pieni maa, jossa huippujohtajat ja hallitusammattilaiset tuntevat toisensa.

”Näin voi käydä, jos kilpailu johtajien työmarkkinoilla ei toimi syystä tai toisesta. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tähän voi johtaa piirien pienuus. Jos yritysten hallituksissa istuu ristiin rastiin johtajia päättämässä toistensa palkoista, voi olla, että palkkakuri ei ole tarpeeksi kovaa”, Pursiainen pohtii.

Matti Möttönen on firman A toimitusjohtaja ja Ville Vekkuli on hallituksen puheenjohtaja. Toisessa yrityksessä B roolit ovat toisinpäin: Vekkuli on toimitusjohtaja ja Möttönen hallituksen puheenjohtaja. Löytyykö näiltä herroilta motivaatiota pitää toistensa toimitusjohtajakorvaukset kohtuullisissa rajoissa?

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös