Viestit maailmantaloudesta ovat synkentyneet koko vuoden. Synkkeneminen on myös ollut paljon nopeampaa kuin monet vielä alkuvuodesta uskoivat.
Syynä on todennäköisesti väärinymmärrys sekä maailmantaloutta ajaneista voimista että tilasta, johon ne ovat sen saattaneet. Epäilystä talouden suunnasta ei kuitenkaan enää ole.
Esimerkiksi euroalueen valmistusteollisuuden ostopäällikköindeksi laski heinäkuussa arvoon 46,4. Indeksi on heijastellut hidastuvaa toimeliaisuutta (arvot < 50) helmikuusta lähtien, ja on nyt alhaisimmalla tasollaan sitten vuoden 2012. Euroalueen talousveturin, Saksan, tilanne on kuitenkin vielä huolestuttavampi. ZEW tutkimuslaitoksen keräämä yritysten luottamusindeksi on pudonnut negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten vuoden 2010. Saksan teollisuuden ostopäällikköindeksi on laskenut arvoon 43,1, joka on alhaisin luku 84 kuukauteen.
Viestit Yhdysvalloista ovat vain jonkin verran parempia. Kohtuullinen bruttokansantuotteen kasvuluku (2,1 % toisella kvartaalilla) kätkee taakseen talouden kasvavan heikkouden. Vaikka valmistusteollisuuden heinäkuun ostopäällikköindeksi vielä ennakoi kasvua (50,4) on kyseessä alhaisin luku sitten syyskuun 2009.
Richmondin aluekeskuspankin valmistusteollisuuden indeksi laski heinäkuussa arvoon -12, joka puolestaan on alhaisin luku sitten tammikuun 2013. Etenkin uudet tilaukset, tilauskanta ja yritysten liiketoimintaympäristöä kuvaavat indikaattorit laskivat. Liiketoimintaympäristön suosiollisuutta kuvaava indikaattori laski jyrkemmin kuin koskaan vuodesta 1993 alkaneen mittaushistorian aikana.
Nämä eivät voi olla vaikuttamatta Suomeen. Suomessa kuluttajien usko talouteen onkin vajonnut voimakkaasti kesän aikana.
Taantuman ei pitäisi olla yllätys
Varoitimme asiakkaitamme todennäköisesti syksyllä alkavasta taantumasta ensimmäisen kerran joulukuun Q-Review -raportissamme sekä helmikuun Deprcon -katsauksessamme. Maaliskuussa julkaisimme arviomme taantuman tarkemmasta aikataulusta sekä Q-Review 1/2019 -raportissamme että myöhemmin blogikirjoituksessa. Niissä ennakoimme taantuman alkavan euroalueella tämän vuoden viimeisellä kvartaalilla ja Yhdysvalloissa ensi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Ennusteemme ei ole tästä muuttunut.
Syitä taantumaennusteeseemme oli neljä:
- Maailmantalous oli selkeästi hidastunut vuoden 2018 loppua kohden.
- Maailmantalouden veturin, Kiinan, talouskasvun voimakas hidastuminen.
- Niin kutsutun tuottokäyrän inversio Yhdysvalloissa.
- Keskuspankkien elvytyskeinojen ehtyminen.
Pääomamarkkinoiden tiputus ja Kiinan talouden hidastuminen
Viime vuoden loppu osakemarkkinoilla oli dramaattinen. Kurssit laskivat rajusti etenkin joulukuussa. Myös luottomarkkinat oirehtivat voimakkaasti, mikä pakotti Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin muuttamaan korkopolitiikkaansa dramaattisesti tämän vuoden alussa. Myös Kiinan keskuspankki alkoi tukea pankkisektoriaan voimakkaasti joulukuussa. Nämä toimet käänsivät pääomamarkkinat uuteen nousuun.
Markkinarytinän taustasyy ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. OECD:n nk. ennakoivien indikaattorien mukaan Kiinan talous on hidastunut jo vuoden 2017 loppupuolelta lähtien. Syynä on Kiinan vuodesta 2009 asti toteuttaman velkaelvytyksen tehon heikkeneminen. Syy tähän on yksinkertaistettuna huonojen (tappiollisten) investointien suuri määrä. Tuottavuus onkin laskenut Kiinassa jo vuodesta 2011 lähtien. Velkaelvytyksen rajat ovat tulleet vastaan (ks. tarkemmin blogimme).
Kiinan talouden hidastuminen oli puolestaan alkanut vaikuttaa euroalueen talouteen, mikä näkyi euroalueen talousindikaattorien synkentymisenä viime vuoden lopulla.
Tuottokäyrän inversio
Akateemisen tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen 10 vuoden ja kolmen kuukauden maturiteetin velkakirjojen korkojen (ns. tuottokäyrän) erotuksen muuttuminen negatiiviseksi eli inversioksi on hyvin vahva signaali lähestyvästä taantumasta. Sijoittajat ennakoivat inflaation hidastuvan ja lyhyiden korkojen laskevan, jotka ovat merkkejä taantumasta. Historiallisesti taantuma on seurannut aina 9-17 kuukauden sisällä 10v – 3kk tuottokäyrän inversiosta.
Tuottokäyrän inversio vaikuttaa myös pankkien kannattavuuteen, koska pankit ottavat lainaa (talletuksia) lyhyissä koroissa, mutta antavat lainaa pitkissä koroissa. Näin ollen tuottokäyrän inversio tekee pankin perustoiminnasta (talletukset ja lainananto) tappiollista, mikä pakottaa ne kiristämään lainoituksenhan ehtoja (marginaaleja ja korkoja). Tuottokäyrän inversiosta voi näin tulla ikään kuin itseään toteuttava taantumaennuste.
Keskuspankit
Olemme eläneet kaikkien aikojen manipuloiduimmassa noususuhdanteessa. Joka kerta, kun markkinoita on uhannut suurempi korjausliike, keskuspankit ovat joko lisänneet velka- tai osakeostojaan tai luvanneet lisää elvytystä, kuten esim. vuodenvaihteessa nähtiin. Tämä strategia kuitenkin toimii vain niin kauan, kun markkinoilla uskotaan keskuspankkien kykenevän vaikuttamaan talouden ja/tai markkinoiden suuntaan.
Niiden asettamien ohjauskorkojen ollessa laskussa ennestään alhaiselta tasolta (Yhdysvallat), nollassa tai sen alapuolella (Eurooppa ja Japani), ja taseitten täynnä velkakirjoja, keskuspankkien uskottavuus liikkuu hiuskarvan varassa. Sen menettämistä voidaankin pitää vain ajan kysymyksenä.
Taantuma lähestyy
Käytännössä taantuman alkamisen lähikvartaalien aikana voi estää vain massiivinen Kiinan ja suurten keskuspankkien käynnistämä lisäelvytysoperaatio. Fedin päätös laskea ohjauskorkoaan välille 2 – 2,25 sekä taseen pienentämisohjelman päättäminen ei antanut mitään viitteitä tästä. Myös Kiinan uusi ennätyksellinen elvytysohjelma näyttää epätodennäköiseltä, eikä Kiinan ja Yhdysvaltojen kiihtynyt kauppasota auta asiaa yhtään.
Nyt onkin korkea aika alkaa varautua taantumaan. Olemme julkaisseet raportin, jossa kerromme miten sijoittajat, yrityksen ja kotitaloudet voivat varautua taantumaan.
Tällä kertaa taantuma tuskin kuitenkaan jää pelkäksi taantumaksi, vaan se todennäköisesti muuttuu talouskriisiksi ja globaaliksi lamaksi. Tästä lisää myöhemmin.
Tuomas Malinen on analyysi- ja ennustetoimisto GnS Economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti. Hän on tutkinut talouskasvua yli 15 vuotta ja talouskriisejä yli 10 vuotta. Tämän lisäksi hän on analysoinut rahoitusmarkkinoita ja keskuspankkien toimintaa yli seitsemän vuoden ajan.
Kiitos hyvästä artikkelista 🙂
Hyvä juttu! Kuvaamasi näkymää ovat vahvistaneet vielä 23.8.2019 tulleet huonot uutiset!
Kauppasota Kiina-USA- on ehkä juuri se lisäkuorma, joka katkaisi kamelin selän ja olemme nyt suin surmin syöksymässä kohti lamaa, ei siis taantumaa!!
Kun USA:n kuluttajat kohta saavat tuntea presidenttinsä aiheuttaman loven omassa kukkarossaan, on toivottavasti todellinen kampanja häntä vastaan vasta alussa!!
Nimittäin yksi tunnettu mies on ”sotkenut pasmat”niin selvästi, että markkinat ja kansa häntä tulevat vähemmän ihailemaan??
25.8.2019
Tapio Haavisto SIOP