Valuuttakurssit

Ekonomisti: Kauppasota uhkaa muuttua myös valuuttasodaksi

USA:n hallinnolla ei ole ollut tapana puuttua valuuttakurssien kehitykseen. Tilanne saattaa nyt muuttua.

Yhdysvaltojen tavarakaupan alijäämä on ollut kovassa kasvussa vuodesta 2010 lähtien. Kohta alijäämä hätyyttelee jo massiivista 900 miljardin dollarin vuositasoa.

Presidentti Donald Trumpin keskeinen vaalilupaus oli korjata alijäämän suunta. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan alijäämän kasvu on jatkunut.

Presidentti Trump on löytänyt vahvasta Yhdysvaltain dollarista sopivan syntipukin kauppataseen sitkeälle alijäämälle ja teollisuuden kohtaamiin haasteisiin, toteaa Suomen Pankin ekonomisti Henna Karhapää artikkelissaan.

”Otteen kiristäminen valuuttamarkkinoista on lisäksi päätynyt presidentin pelikirjaan keinona lisätä vipuvoimaa kauppapoliittisella taistelukentällä samalla kun hänen hallintonsa on tehnyt johdonmukaisesti toimia valuuttamarkkinoiden kytkemiseksi tiukemmin osaksi Yhdysvaltojen kauppapolitiikan agendaa”, Karhapää kirjoittaa.

Vahvistuva dollari vaikeuttaa USA:n kauppataseongelmaa

Vahva dollari on muodostumassa USA:n kauppapolitiikan riippakiveksi. USA:n dollarin kauppapainotettu nimellinen valuuttakurssi on vahvistunut merkittävästi vuodesta 2010 lähtien. IMF:n tuoreen arvion mukaan Yhdysvaltojen kauppapainotettu valuuttakurssi on 6–12 prosenttia tasapainotasoaan korkeammalla, Karhapää toteaa.

Miksi dollari sitten vahvistuu?

Karhapään mukaan dollarin vahvistuminen on ensisijaisesti heijastanut Yhdysvaltojen parempaa taloustilannetta kauppakumppaneihin nähden ja maiden välisten korkoerojen kehitystä. Muitakin syitä on.

”Trumpin hallinnon toimet ovat osaltaan antaneet valuutalle lisää virtaa, sillä finanssipoliittinen elvytys, tuontitullien korotukset sekä epävarmuuden lietsominen ovat dollarin arvoa ja sen turvasatamaroolia tukevaa politiikkaa.”

Ekonomistin mukaan USA:n hallinto on tehnyt suunnanmuutoksen valuuttakurssipolitiikassaan. Aiemmin maan hallinto kommentoi valuuttakurssikehitystä pidättyväisesti, mutta nykyinen hallinto on ottanut valuuttamarkkinat aiempaa selkeämmin osaksi kauppapoliittisia pyrkimyksiään.

”Yhdysvallat on vaatinut valuuttakursseja koskevien sitoumusten sisällyttämistä viimeaikaisiin kauppaneuvotteluihin, mikä onnistui Kanadan ja Meksikon kanssa tehdyn USMCA-sopimuksen kohdalla. Vastaavia yrityksiä on ollut myös neuvotteluissa Kiinan, Japanin, EU:n ja Korean kanssa”, Karhapää toteaa.

Ekonomistin mukaan huolestuttavana kehityksenä viime kuukausina on ollut kauppaministeriön ehdotus lakimuutoksesta, jonka puitteissa Yhdysvallat voisi asettaa tasoitustulleja maille, joiden se arvioi tavoittelevan epäreilua kilpailuetua aliarvostetun valuutan avulla. Läpi mennessään tämä lakimuutos voisi Karhapään mukaan paitsi vahingoittaa valuuttamarkkinoiden toimintaa myös kiristää entisestään maiden välisiä jännitteitä.

Pelkona valuuttainterventiot

Kun dollarin kurssi Kiinan renminbiä vastaan vahvistui yli seitsemän tason, syytti presidentti Trump Kiinaa valuuttamanipulaatiosta. Tosin IMF:n näkemyksen mukaan Kiinan valuuttakurssi on tällä hetkellä linjassa talouden perusteiden ja suositeltujen politiikkatoimien kanssa, Karhapää toteaa.

Pelkona on nyt niin sanottujen valuuttainterventioiden uhka, eli se, että USA:n hallinto alkaisi aktiivisesti vaikuttamaan dollarin arvoon.

Normaalisti eri maiden valuuttojen arvot suhteessa muihin valuuttoihin määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan pohjalta. Kansalliset keskuspankit voivat kuitenkin yrittää muuttaa valuuttakursseja valuuttakaupoillaan. Tällaisia kauppoja kutsutaan valuuttainterventioiksi.

Esimerkiksi euroalueella eurojärjestelmä voi tarvittaessa pyrkiä vaimentamaan kurssivaihteluja ostamalla tai myymällä euroja muita valuuttoja vastaan. Jos eurojärjestelmä ostaa euroja markkinoilla, euron kurssi vahvistuu. Jos se puolestaan myy euroja, euron kurssi heikkenee.

Yhdysvallat on Karhapään mukaan 1990-luvun puolivälin jälkeen Yhdysvallat intervenoinut valuuttamarkkinoilla vain kolmeen otteeseen: Japanin jeniin nähden vuosina 1998 ja 2011 ja euroon nähden vuonna 2000. Nämä toimet tehtiin lyhytaikaisten markkinahäiriöiden helpottamiseksi ja yhteistyössä asiaankuuluvien keskuspankkien kanssa.

”Yhdysvaltojen päätös yksipuolisista valuuttainterventioista dollaria heikentääkseen olisi siis aiempiin käytäntöihin nähden poikkeuksellista.”

Karhapään mielestä maailmantalouden haparoiva kasvu ja heikentynyt luottamusilmapiiri ei juuri nyt kaipaisi lisää huolenaiheita ja epävakauden lähteitä.

”Vaikka täysimittaisen ja laajalle levittyneen valuuttasodan todennäköisyys on yhä pieni, jo pelkästään se, ettei sen mahdollisuutta voi poissulkea, hermostuttaa muitakin kuin markkinoita.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös