Yhdysvaltain kauppataseen vaje leventyi joulukuussa merkittävästi ja ylitti analyytikkojen odotukset selvästi. Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu kauppavaje kasvoi 70,3 miljardiin dollariin, kun se marraskuussa oli 53,0 miljardia. Kasvua kertyi siis 17,3 miljardia dollaria yhdessä kuukaudessa.
Reutersin kyselyyn vastanneet ekonomistit odottivat vajeen supistuvan 55,5 miljardiin.
Luvut julkaisi Yhdysvaltain kauppaministeriö torstaina. Julkistus viivästyi tavallisesta aikataulustaan viime vuoden hallinnon sulun vuoksi.
Joulukuun tuonti nousi 3,6 prosenttia 357,6 miljardiin dollariin. Tavaratuonti kasvoi 3,8 prosenttia, ja sitä nostivat erityisesti teollisuuden raaka-aineet kuten kulta, kupari ja raakaöljy, joiden tuonti lisääntyi seitsemällä miljardilla dollarilla.
Pääomahyödykkeiden tuonti kasvoi 5,6 miljardia, ja nousun taustalla olivat tietokonetarvikkeet ja televiestintälaitteet. Kasvu liittyy todennäköisesti datakeskusten rakentamiseen tekoälyinvestointien tueksi.
Vienti sen sijaan laski 1,7 prosenttia 287,3 miljardiin dollariin, kun teollisuustarvikkeiden ja erityisesti ei-monetaarisen kullan vienti supistui. Pääomahyödykkeiden vienti tosin kasvoi puolijohteiden vetämänä.
Citigroupin ekonomisti Veronica Clark arvioi, että vahvan tuonnin pitäisi näkyä myös varastoinvestoinneissa ja yritysten pääomamenoissa. Erityisesti tietokoneiden tuonnin kasvu viittaisi hänen mukaansa vahvempiin laiteinvestointeihin, jotka voivat pysyä korkealla tekoälykysynnän ansiosta.
Tavarakaupan vaje ennätyslukemissa
Koko vuoden 2025 tavaroiden ja palveluiden kauppavaje oli 901,5 miljardia dollaria, mikä on vain 2,1 miljardia vähemmän kuin vuonna 2024. Supistuminen jäi siis 0,2 prosenttiin. Tavarakaupan vaje sen sijaan kasvoi kaksi prosenttia kaikkien aikojen ennätykseen, 1 240 miljardiin dollariin.
Tulos on kiusallinen presidentti Donald Trumpille, joka asetti vuoden 2025 aikana sarjan aggressiivisia tulleja kauppakumppaneille.
Huhtikuussa hän määräsi kymmenen prosentin perustullin kaikelle tuonnille sekä kohdennettuja vastatulleja maille, joiden kanssa Yhdysvalloilla on kauppaylijäämä. Silti vajeen kokonaiskuva pysyi käytännössä ennallaan.
Teollisuustyöpaikat vähenivät 83 000:lla tammikuusta 2025 tammikuuhun 2026. Lupaus teollisesta renessanssista ei siis ole toistaiseksi toteutunut.
Peterson Institute for International Economicsin vanhempi tutkija Chad Bown totesi suoraan, ettei taloustieteellisessä tutkimuskirjallisuudessa ole näyttöä siitä, että tullit olisivat historiallisesti vaikuttaneet merkittävästi maiden kauppavajeisiin.
Kauppa siirtyi Kiinasta Taiwaniin ja Vietnamiin
Maakohtaiset luvut paljastavat selkeän kauppavirtojen uudelleenjärjestelyn. Kiinan kanssa käydyn tavarakaupan vaje supistui lähes 32 prosenttia 202,1 miljardiin dollariin, kun sekä vienti Kiinaan että tuonti sieltä vähenivät jyrkästi.
Trumpin hallinnon Kiinaan kohdistamat korotetut tullit näyttävät siis purreen ainakin kahdenväliseen kaupankäyntiin.
Kauppa ei kuitenkaan hävinnyt, vaan ohjautui muualle.
Taiwanin kanssa käydyn tavarakaupan vaje kaksinkertaistui 146,8 miljardiin dollariin, kun amerikkalaisten yritysten puolijohdepiirien ja muiden teknologiakomponenttien kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti. Pelkästään joulukuussa Taiwanin kauppavaje oli 19,8 miljardia. Vietnamin kanssa käydyn tavarakaupan vaje puolestaan paisui 44 prosenttia 178,2 miljardiin.
Suurin yksittäinen tavarakaupan alijäämä syntyi Euroopan unionin kanssa: 218,8 miljardia dollaria. Tämä tekee EU:sta Yhdysvaltain merkittävimmän kauppataseen haasteen, vaikka julkinen keskustelu keskittyy usein Kiinaan.
Kauppavirtojen uudelleensuuntautuminen kertoo globaalien toimitusketjujen sopeutumiskyvystä. Yritykset ovat siirtäneet hankintojaan maihin, joita Yhdysvaltain tullit eivät koske yhtä raskaasti tai joissa tuotantoa on jo valmiiksi. Kokonaisvajeen kannalta tämä tarkoittaa, että tullipolitiikka muuttaa kaupan maantieteellistä jakaumaa muttei välttämättä sen kokonaismäärää.
Tekoälybuumi näkyy tuontiluvuissa
Joulukuun tilastojen taustalla piilee laajempi rakenteellinen trendi. Yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt investoivat massiivisesti tekoälyinfrastruktuuriin, mikä edellyttää valtavia määriä puolijohteita, palvelinkomponentteja ja televiestintälaitteita. Näitä ei valmisteta riittävästi kotimaassa.
Tietokoneiden tuonti oli vuonna 2025 yksi nopeimmin kasvaneista tuontiluokista. Taiwanilaisten piirivalmistajien tuotteet virtasivat Yhdysvaltoihin ennätystahtia, ja kehitys heijastaa suoraan datakeskusbuumia, jota ajavat Microsoftin, Amazonin, Googlen ja Metan kaltaisten hyperskaalaajien investointiohjelmat.
Tämä luo kauppapolitiikalle paradoksin. Trumpin hallinto haluaa supistaa kauppavajetta, mutta samanaikaisesti Yhdysvaltain teknologiasektori tarvitsee ulkomaista tuontia ylläpitääkseen kilpailukykyään tekoälykehityksessä. Taiwanilaiset piirit ovat toistaiseksi korvaamattomia.
Kauppataseen joulukuun luvut viittaavat siihen, ettei ulkomaankauppa tukenut Yhdysvaltain bruttokansantuotteen kasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Samalla vahva tuonti kertoo kuitenkin kotimaisesta kysynnästä ja investointihalusta, mikä pitää talouskasvun näkymät vankkoina. Capital Economicsin arvion mukaan neljännen vuosineljänneksen BKT-kasvu asettuu 3,4 prosentin vuosivauhtiin.
Trump itse vakuutti torstaina, että kauppavajeet ovat jo pienenemässä, ja ennusti Yhdysvaltain kauppataseen kääntyvän ylijäämäiseksi vuoden 2026 aikana. Toteutuessaan se olisi ensimmäinen kerta vuosikymmeniin.
