Tupakan ja liikenteen verotus kiristyy ja päästöt vähenevät, mutta samalla valtion verotulot alkavat kutistua. Tilannetta on vaikea korjata uusilla veroilla, kun maksajien määrä vähenee ja edunsaajien joukko kasvaa.
Valtio kerää autoilijoilta noin kahdeksan miljardia euroa veroja, joista suurin osa tulee polttoaineista. Se on enemmän kuin palkansaajat maksavat valtiolle veroja ansiotuloistaan.
Jos hallitus onnistuisi tavoitteissaan ja suomalaiset siirtyisivät vuosikymmenen kuluessa laajasti sähköautoihin, polttoaineverojen tuotto romahtaisi. Samaan aikaan sähköautojen latausverkosto ja muut infrainvestoinnit vaatisivat suuria investointeja. Kirjoitin tästä viimeksi vuosi sitten.
Tupakkavero kertoo, että haittaverot tehoavat. Tupakointi vähenee ja verotuotot laskevat. Vastaavasti voi käydä kaikille haittaveroille. Tietyn tason saavutettuaan veron tuotto putoaa ja vie pohjan valtion budjettilaskelmilta.
Palkka- ja pääomaveroja voi pitää myös haittaveroina. Mitä korkeampi verotus, sitä vähemmän työnteko tai yrittäjyys houkuttavat. Moni valitsee vapaa-ajan palkanlisän sijasta. Pitäisikö vapaa-aikaa ryhtyä verottamaan, kuten Björn Wahlroos taannoin ehdotti?
Tietty veroaste tarvitaan turvaamaan yhteiskunnan peruspalvelut koulutuksesta terveydenhuoltoon ja hoivapalveluista pelastus- ja puolustustehtäviin, mutta tulevaisuudessa joudumme määrittelemään hyvinvointipalvelujen tason uudestaan. Raha ei tule yksinkertaisesti riittämään. Valtio ja kunnat ovat velkaantuneet kymmenen vuotta, eikä parempaa ole näkyvissä, vaikka väliin osui nousukausi.
Haittaverot syövät verotuottoja pitkällä aikavälillä, mutta vielä suurempi uhka on tiedossa. Maksajien määrä suhteessa edunsaajiin heikkenee jyrkästi. Yhä pienempi osa palkansaajista elättää yhä nopeammin kasvavaa eläkeläisten ja sosiaaliturvan varassa elävien joukkoa.
Miten valtion rahoittamat hyvinvointipalvelut aiotaan pitää nykyisellä tasolla tai jopa nostaa palvelujen laatua, jos maksajien määrä jatkuvasti kutistuu?
Veropäivänä päiviteltiin miljonäärien alhaisia veroja. Vaikka rikkaimpien suomalaisten veroprosentti olisi 70, se ei Suomen hyvinvointia pelastaisi. Valtion kassaan tulisi laskennallisesti korkeintaan miljardi euroa lisää, mutta aika moni miljonääri todennäköisesti muuttaisi pois Suomesta tai välttäisi muilla tavoilla korkean verotuksen.
Suomi tarvitsee lisää innovatiivisia yrittäjiä ja pääomaa, joka pystyy pitämään yritykset ja työpaikat Suomessa. Tällä hetkellä kotimaisia pörssiyhtiöitä myydään liukuhihnalta ulkomaille, koska suomalaiset eivät osaa tai uskalla sijoittaa. Puheet yrittäjien ja pääomien verotuksen kiristämisestä heikentävät luottamusta entisestään. Suomeen tarvitaan ulkomaisia investointeja, mutta ei ulosliputusta. Verotusta kiristämällä Suomi ei houkuttelevuuttaan voi lisätä.
Artikkeli on alun perin julkaistu Talouden tulkki -sivustolla 13.11.2019.
