Vain joka viides suomalainen kävisi töissä, jos ei tarvitsisi rahaa.
Peräti 65 prosentille suomalaisista työ merkitsee paljolti keinoa rahoittaa vapaa-aikaa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Toiseksi tärkein työn merkitys suomalaisille on velvollisuus: 55 prosenttia katsoo, että työ on jokaisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuus.
Työtä velvollisuutena pitävien vastaajien osuus on lisääntynyt merkittävästi yhdeksässä vuodessa. Nyt työtä jokaisen yhteiskunnan jäsenen velvollisuutena pitää 55 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista.
”Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana julkisen talouden kestävyysvajeen uhka, työllisyysasteen noston tärkeys ja joutenolon tuomittavuus on iskostunut kansalliseen tajuntaan ilmeisen perusteellisesti”, tulkitsee EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto tuloksia.
Huomionarvoista on nyt myös se, että vähintään jokseenkin merkitykselliseksi velvollisuuden työntekoon kokee 86 prosenttia suomalaisista.
Tuloslistan kärkeen nousee neljä tekijää: raha, yhteiskunnallinen velvollisuus, itsensä kehittäminen sekä yhteisöllisyys. Rahan merkitystä työn tekemiselle kertoo myös se, että vain 22 prosenttia kävisi töissä, vaikka ei rahaa tarvitsisi. Kaksinkertainen osuus (44 %) ei innostuisi työn tekemisestä, jos rahaa olisi muutoin riittävästi.
Työssä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rahasta, sillä jos työtä tarkastellaan ”pelkkänä liikesuhteena, jossa työnantaja ostaa työni ja minä myyn”, vajaa neljännes (23 %) allekirjoittaa sen omalla kohdallaan. Paljon useampi (41 %) torjuu kuvauksen.
Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä.
Tuloksiin voi tutustua osoitteessa www.eva.fi/arvopankki.
