Vielä muutama vuosikymmen sitten hyvä työpaikka merkitsi ennen kaikkea varmaa toimeentuloa, palkkaa ja etuja. Nyt puhutaan yhä enemmän siitä, miltä työ tuntuu ja miten ihminen tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi. Samalla korostuu yksilön oma rooli, ja hyvä työpaikka syntyy myös siitä, miten jokainen itse osallistuu yhteisen kulttuurin rakentamiseen.
Vaikka käsitys hyvästä työstä on henkilökohtainen, monilla on samoja toiveita: merkityksellinen tekeminen, luottamus, yhteisö, jossa voi hyvin ja tunne, että oma panos todella merkitsee.
Suomalaista työelämää ja yrityskulttuureita tutkiva Great Place to Work on havainnut, että parhaissa työpaikoissa 86 prosenttia työntekijöistä kokee, että heitä kohdellaan yksilönä, ei vain työntekijänä. Se kertoo suunnanmuutoksesta: hyvässä työpaikassa ihmiset tulevat nähdyiksi ihmisinä – ei rooleina tai resursseina.
”Työelämänkeskustelussa näkyy aikamme polarisoituminen. Yhteys työntekijän ja työpaikan välillä on paikka paikoin rikki. Parhaissa työpaikoissa onkin viime vuosina panostettu yhteyden vahvistamiseen vaikuttavalla johtamisella ja toimivilla arjen käytänteillä”, kuvaa Great Place to Workin toimitusjohtaja Kirsi Ilmasti.
Yhteys on työpaikan näkymätön pääoma
Työelämän murros on paljastanut, kuinka hauraaksi arjen vuorovaikutus voi muuttua. Etä- ja hybridityö ovat hajauttaneet työarkea, ja monissa organisaatioissa työntekijä on jäänyt kokemuksellisesti yksin, vaikka yhteys järjestelmiin ja palavereihin toimii moitteetta. Silti juuri se, mitä ei voi mitata, tunne kuulumisesta ja merkityksestä osana jotakin suurempaa, on se liima, joka ratkaisee, miltä työ lopulta tuntuu.
Great Place to Workin mukaan työpaikoissa, joissa yhteys työntekijän ja työpaikan välillä on vahva, työntekijät sitoutuvat, uskaltavat ottaa vastuuta ja jakavat tietoa avoimesti. Se luo pohjan kulttuurille, jossa ihmiset haluavat onnistua yhdessä.
”Parhaissa työpaikoissa pystytään luomaan vahvaa yhteyttä, joka lisää työn tuloksellisuutta. Niissä rakennetaan yhteyttä työkavereihin, oman työn merkitykseen, yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tällöin työntekijät ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta, uskaltavat kokeilla, haluavat antaa täyden panoksensa ja ovat valmiita ponnistuksiin”, kuvaa Ilmasti.
Näissä työpaikoissa yhteyden luominen on tietoista johtamista. Se kumpuaa johtajien arvomaailmasta ja siitä, osaavatko he rakentaa kulttuurin, jossa luottamus korostuu.
Psykologisesti turvallisissa työyhteisöissä, joita parhaat työpaikat poikkeuksetta ovat, 85 prosenttia työntekijöistä kokee voivansa olla täysin oma itsensä. Se on enemmän kuin tunneilmapiiri – se on kilpailuetu. Kun ihminen kokee tulevansa aidosti kohdatuksi, hänen motivaationsa ja luovuutensa vahvistuvat ja se näkyy suoraan yrityksen tuloksissa.
Vahva yhteys näkyy myös siinä, mitä työntekijät uskaltavat tuoda esiin. Avoin ja keskusteleva kommunikointi on hyvän työpaikan tunnusmerkki. Kun tieto kulkee molempiin suuntiin ja ihmiset tietävät, mihin suuntaan organisaatio on menossa, työn merkitys ja yhteinen päämäärä kirkastuvat.
Näin yhteys rakentuu arjessa vuoden 2025 parhaissa työpaikoissa
Hyvässä työpaikassa yhteys ei jää arvoihin tai juhlapuheisiin, vaan näkyy jokapäiväisissä kohtaamisissa konkretian tasolla. Tämän osoittavat viimeisimmän, vuoden 2025 Suomen Parhaat työpaikat -listan kärkisijoille nousseet yritykset johtamisfilosofioillaan.
Rahoitusalan yritys Svea Finland, joka sijoittui suurten yritysten sarjassa ykköseksi, on rakentanut kulttuuriaan pitkäjänteisesti.
”Ihmiset tekevät yhtiön ja erottavat meidät markkinassa, jossa on tarjolla monia lähes samankaltaisia tuotteita ja palveluita. Meillä vallitsee kulttuuri, jossa jokainen svealainen otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti yksilönä – emme keskity vain työpersoonaan, vaan haluamme oppia tuntemaan toisemme muutenkin,” kuvaa maajohtaja Pasi Väre.
Ohjelmistokonsultointiyritys VALA Group, joka valittiin parhaaksi keskisuureksi työpaikaksi, on tehnyt empatiasta koko toimintansa kulmakiven.
“Olemme tehneet empatiasta työelämän supervoiman. VALAlla empatia lähtee säännöllisistä kohtaamisista, joissa ihmiset tulevat aidosti kuulluksi,” avaa toimitusjohtaja Marcus Mattila. “Suurin osa nykyisistä ja vanhoista VALAlaisista mainitsee suureksi vahvuudeksemme sen, että kysymme, kuuntelemme ja pyrimme aina auttamaan toisiamme empaattisesti.”
Sama ajatus näkyy myös pienten yritysten sarjan voittajassa, Digitoimisto Rajussa.
“Meidän pitää nähdä työntekijän takana oleva kokonainen ihminen ja rakentaa sitä kautta luottamus keskinäiseen suhteeseen,” kuvaa toimitusjohtaja Rami Halonen.
Hyvä työpaikka ei synny sattumalta – se rakentuu joka päivä teoista, jotka vahvistavat yhteyttä, luottamusta ja merkitystä.
Lähde: Duunitori
