Yhdysvaltain kuluttajahintainflaatio hidastui kesäkuussa 3,5 prosenttiin edellisen kuukauden 4,2 prosentista. Pudotus oli selvästi ennakoitua jyrkempi, sillä ekonomistit olivat odottaneet noin 3,8 prosentin lukemaa.
Kuukausitasolla hinnat painuivat 0,4 prosenttia. Se oli suurin yhden kuukauden lasku sitten huhtikuun 2020, jolloin pandemia pysäytti kulutuksen.
Käänteen ajoi energia. Öljy oli valunut kevään huipuistaan Yhdysvaltain ja Iranin välisen tulitauon jälkeen, ja halventunut raakaöljy veti bensiinin ja muun polttoaineen hinnat alas.
OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen erittelee, mihin hidastuminen nojasi.
”Kokonaisinflaatio hidastui kesäkuussa selvästi ennakoitua voimakkaammin 3,5 prosenttiin (ed. 4,2 prosenttia) polttoainehintojen laskettua kuukauden aikana voimakkaasti 9,7 prosentilla Yhdysvaltojen ja Iranin sovun seurauksena. Hintojen nousu nojasi jälleen totutusti palveluiden harteille ja palveluhinnat toivat 2,1 prosenttiyksikön kontribuution vuositason kokonaisinflaatioon. Palveluinflaation sitkeys on tällä hetkellä yksi keskuspankki Fedin päänvaivoista.”
Fedin kannalta ratkaisevin luku löytyi kuitenkin pohjainflaatiosta, joka jättää herkästi heiluvat energia- ja ruokahinnat laskujen ulkopuolelle. Pohjainflaatio jäähtyi 2,6 prosenttiin toukokuun 2,9 prosentista, sekin ennusteita loivemmin.
Hännikäisen mukaan rauhoittumista selittää Donald Trumpin viime vuonna asettamien tuontitullien vaikutusten haihtuminen ja kuluttajien nihkeä suhtautuminen hinnankorotuksiin.
Kevään inflaatiopiikki nosti koronnoston takaisin pöydälle
Koronnosto on ylipäätään esillä alkuvuoden kehityksen takia. Fed laski korkoja loppuvuodesta 2024 ja 2025, mutta piti ohjauskoron ennallaan alkuvuoden, kun tuontitullit ja Lähi-idän konfliktin kohottamat energian hinnat kiihdyttivät inflaation keväällä kolmen vuoden huippuun.
Keskuspankkiiri Christopher Waller ruokki koronnostospekulaatioita maanantaina, päivää ennen inflaatiolukujen julkistusta. Fedin johtokunnan jäsenen näkemykset heijastelevat usein hyvin komitean ajattelua, ja Waller piti nopeaa koronnostoa mahdollisena, jos pohjainflaatio pysyisi korkealla.
Waller kuvasi rahapolitiikan olevan risteyksessä ja piti kohonnutta inflaatiota keskuspankin suurimpana riskinä. Hän varoitti kuitenkin liian aikaisesta kiristämisestä, joka voisi kääntää talouden taantumaan.
Kesäkuun luvut liikuttivat sekä korkoja että valuuttaa. Dollarimääräiset korot laskivat terävästi 5–7 korkopistettä, ja dollari heikkeni korkojen perässä.
Mitä tekee Fed?
OP Pohjolan oma tulkinta on selvä. USA:n keskuspankki pitää kesäkuun lukuja vastatuulena heinäkuun koronnostolle, joskin epävarmuutta riittää yhä.
”Näkemyksemme mukaan kesäkuun kuluttajahintaindeksi-inflaatioluvut kaatoivat sangollisen kylmää vettä heinäkuun koronnosto-odotusten niskaan, mutta keskuspankin pääjohtajavaihdoksesta ja niukemmaksi muuttuneesta viestintälinjasta johtuen rahapolitiikka-askeliin liittyy paljon epävarmuutta”, Hännikäinen toteaa.
Hännikäisen mukaan lähi-idän tilanne ehtii vielä muuttua monta kertaa ennen heinäkuun lopun kokousta, joten tuleva korkopäätös ei ole missään nimessä vielä täysin sinetöity.
”Odotamme yhä Fedin jatkavan vakaalla linjalla ja pitävän ohjauskorkonsa ennallaan 3,50-3,75 prosentin vaihteluvälissä heinäkuun kokouksessa. Korkomarkkinat antoivat ennen inflaatiolukujen julkaisua heinäkuun koronnostolle noin 35 prosentin todennäköisyyden, mutta todennäköisyys sukelsi vajaaseen 20 prosenttiin inflaatiolukujen paljastumisen jälkeen.”
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo, ettei Fed nosta korkoa vielä ainakaan heinäkuussa.
”USA:n inflaatioluvut olivat selvästi odotettua pehmeämmät aika laajallakin rintamalla. Näillä luvuilla Fed tuskin koskee korkoihin ainakaan vielä tässä kuussa, vaan huomio on EKP:n tapaan enemmän syyskuun kokouksessa, jota ennen saadaan vielä runsaasti lisää dataa”, Gerich kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
USA:n inflaatioluvut olivat selvästi odotettua pehmeämmät aika laajallakin rintamalla. Näillä luvuilla Fed tuskin koskee korkoihin ainakaan vielä tässä kuussa, vaan huomio on EKP:n tapaan enemmän syyskuun kokouksessa, jota ennen saadaan vielä runsaasti lisää dataa. pic.twitter.com/GHR8Wj1UxC
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) July 14, 2026
Pääjohtajavaihdos lisää arvailua. Kevin Warsh aloitti Fedin puheenjohtajana toukokuun lopulla Jerome Powellin jälkeen senaatin vahvistettua hänet virkaan historian niukimmin äänin, ja hän on luvannut karsia keskuspankin viestintää ja kaventaa sen fokusta.
Suurin epävarmuustekijä on Lähi-itä. Tulitauko on osoittautunut hauraaksi, ja Trump on jo ehtinyt julistaa sen päättyneeksi, minkä jälkeen öljy on kallistunut uudelleen.
Jos konflikti kärjistyy ja energia kallistuu, kesäkuun helpotus voi jäädä lyhyeksi. Markkinoilla syyskuun koronnostoa pidetään jo varsin todennäköisenä, kun taas heinäkuun kokoukseen suhtaudutaan varovaisemmin.
Korkopäätös tehdään 29. heinäkuuta, eikä sitä ennen ehdi ilmestyä uutta inflaatiolukua, sillä seuraava kuluttajahintaraportti julkaistaan vasta 12. elokuuta. Heinäkuun kokousta edeltävät viikot ratkeavat siten pitkälti öljyn hinnalla ja Lähi-idän käänteillä.
