Etelä-Suomen ja Itä-Suomen vanhojen osakeasuntojen hintakehitys on erkaantunut toisistaan rajusti viimeisen viiden vuoden aikana.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden 2019 heinäkuuhun verrattuna pääkaupunkiseudulla 3,4 prosenttia ja laskivat muualla maassa 1,3 prosenttia. Kesäkuuhun verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,2 prosenttia ja muualla maassa 1,6 prosenttia.
Kiinteistönvälittäjien kautta tehtyjen kauppojen perusteella vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin heinäkuussa noin kolme prosenttia enemmän verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat kuukausittain julkaistavien ennakkotietojen perusteella Itä-Suomessa ja Länsi-Suomessa ja nousivat Pohjois- ja Etelä-Suomessa.
Ero Etelä-Suomen ja Itä-Suomen välillä on raju. Siinä missä Etelä-Suomessa hinnat ovat nousseet 5,5 vuodessa keskimäärin lähes 10 prosenttia, ovat hinnat laskeneet Itä-Suomessa noin 18 prosenttia. Ero on valtava – Etelä-Suomessa asunnot ovat nyt yli 1,3 kertaa kalliimpia Itä-Suomeen verrattuna kuin 5,5 vuotta sitten.
Ennakkotietojen mukaan suurista kaupungeista hinnat nousivat viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Espoossa. Turussa hinnat pysyivät viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lähes ennallaan ja laskivat hieman Vantaalla.
Kerrostaloasuntoja myytiin heinäkuussa kiinteistönvälittäjien kautta saman verran kuin vuosi sitten ja rivitaloasuntoja 6,0 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Tilastokeskus kertoo myös, että kiinteistönvälittäjien kautta tehdyissä kaupoissa heinäkuussa myydyn kerrostaloasunnon keskimääräinen myyntiaika Helsingissä oli 58 päivää, Tampereella ja Turussa 62 päivää. Länsi- ja Itä-Suomessa keskimääräinen myyntiaika oli hieman yli 100 päivää.
Asuntotilastot kertovat siis yhä asuntomarkkinoiden syvästä kahtiajaosta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat, muualla Suomessa isojen kasvukeskusten ulkopuolella hinnat laskevat.
Edes koronatilanne ei pysäyttänyt kaupungistumiskehitystä, vaan pikemminkin päinvastoin, arvioi Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
”Kaupungistuminen jatkuu, miinuskorot tuovat tukea sijoittajille sekä omistusasujille ja lisäksi kotitalouksien käyttäytymismuutokset tukevat kaikki kasvukolmion asuntomarkkinoita. Ei siis ihme, jos pk-seudun, Turun
ja Tampereen hinnat eivät suuremmin sukella, vaikka tauti turmelee kaupunkitaloutta”, Brotherus toteaa Hypon tuoreimmassa markkinakatsauksessa.
Brotherukesn mukaan isossa osassa maata asunnon jälleenmyyntiarvo laskee vuosien vieriessä samaan tapaan kuin käytettyjen autojen arvo luisuu lisäkilometrien ja ajan myötä.
Brotheruksen mukaan ”maakuntakeskusten pudotuspeli” on käynnissä, kun väki vähenee, korona kurittaa ja kamelin selän katkaisee opiskelijoiden siirtyminen syksyksi etäopiskeluun. Vuokra-ale ja hintojen heiluminen näkyvät etenkin Suomen opiskelijavaltaisimmissa kaupungeissa. Vaasa, Joensuu ja Jyväskylä historiallisen haasteen edessä, Hypon pääekonomisti toteaa.
Tilastokeskuksen mukaan asuntokauppojen kokonaismäärä laski toisella neljänneksellä koko maassa noin 20 prosenttia. Eniten laskua oli uusien kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärässä, mikä laski lähes 32 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin vajaat kahdeksan prosenttia ja vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja arviolta 21 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Uusille omakotitaloille ja paritaloille myönnettiin rakennuslupia noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
