Suomen Yrittäjät esittää hallitusohjelman tarkistamista ja yhteiskuntaa uudistavaa laajaa Elvy Suomi -toimenpideohjelmaa.
Suomen Yrittäjien liittokokous hyväksyi lauantaina Elvy Suomi -ohjelmaan liittyvän kannanoton Elvy Suomi -ohjelmassa on sata ehdotusta hallitusohjelmaan Suomen uudistamiseksi.
Ohjelma perustui siihen lähtökohtaan, että ilman yrityksiä on mahdoton nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Korkea työllisyysaste on välttämätön, jotta Suomi selviää 2020-luvulla ikääntymisen kasvattamista hoitokuluista sekä pystyy panostamaan muun muassa sivistykseen, puolustukseen ja ympäristönsuojeluun.
Elvy Suomi -ohjelma korostaa yrittäjyyden merkitystä ja rakenneuudistusten tärkeyttä.
”Koronakriisi korostaa uudistusohjelman merkitystä. Talous on saatava vahvaan kasvuun ja työllisyys selvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Se vaatii rohkeita uudistuksia yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi”, puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kertoo.
Mäkysen mukaan Suomi tarvitsee enemmän kuin koskaan yrityksiä ja kasvuhakuisia yrittäjiä.
”Se on olennaista, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Siksi tarvitsemme yrittäjyyttä tukevia rakenneuudistuksia”, Mäkynen korostaa.
Mäkysen mukaan aivan erityisesti tarvitaan työmarkkinauudistuksia.
”Emme selviä, jos työllisyysaste ei olennaisesti nouse. Pitää lisätä voimakkaasti työpaikkasopimista, uudistaa työttömyysturvaa, joustavoittaa työelämän sääntelyä ja helpottaa nuorten työllistymistä”, Mäkynen listaa.
Mäkysen mukaan korkeampi työllisyys on välttämätöntä myös julkisen talouden kannalta. Koronakriisi kasvattaa rajusti velkataakkaa, ja Suomella pitää olla uskottava polku julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Yrittäjillä ja yrityksillä on siinä keskeisin rooli.
Yrittäjät korostaa, että muuallakin kuin työmarkkinoilla tarvitaan rakennereuudistuksia: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, edistää ilmastonsuojelua sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys.
”Verotuksen tulee kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon. Jos niin ei käy, yrittäjät kaikkoavat. Yrittäjäriski on usein suuri ja poikkeaa sijoittajariskistä. Sen pitää näkyä verotuksessa”, Mäkynen sanoo.
Yrittäjien toimenpideohjelmassa korostetaan, että yritykset ovat siis hyvin erilaisia, mikä on perussyy myös sille, miksi tarvitaan enemmän
yrityskohtaisuutta työehtojen sääntelyyn. Tällä hetkellä työpaikkasopimisen mahdollisuudet ovat rajatuimmat juuri pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä, ohjelmassa todetaan.
Ohjelman mukaan käytännössä lainsäädäntö estää sopimista niissä yrityksissä, joissa luottamus ja tiedonkulku ovat tutkimusten mukaan kaikkein parhaalla tolalla. Työlainsäädäntö on markkinoiden toiminnan sääntelyä, joka vaikuttaa työn kysyntään, työn tarjontaan ja työmarkkinoiden dynamiikkaan ja sitä kautta työllisyysasteeseen sekä rakenteellisen työttömyyden tasoon. Tässä Elvy Suomi -ohjelmassa esittää toimenpiteitä, joilla työmarkkinoiden toiminta paranee.
Ohjelma esittää, että verotuksen painopistettä tulee edelleen siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta välilliseen verotukseen ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia tuottavan toiminnan verottamiseen. Näin taataan, että Suomi pystyy pitämään kiinni yritysten kilpailukyvystä.
Yhteisöveron taso tulee säilyttää kilpailukykyisenä, jotta Suomi
on potentiaalinen kohde myös kansainväliselle pääomalle ja investoinneille, ohjelmassa todetaan. Korkea yhteisövero myös vääristää rahoituspäätöksiä suosien vierasta pääomaa suhteessa omaan.
Verotuksen tulee kohdella yritystoimintaa mahdollisimman tasapuolisesti yritysmuodosta riippumatta. Ohjelman mukaan yrittäjävähennys on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi, ja se on kohdentunut erityisesti alle 55 000 euroa ansainneille elinkeinonharjoittajille.
Listaamattomissa osakeyhtiöissä yrityksen ja osakkaan veroa tulee yrittäjäjärjestön mielestä tarkastella kokonaisuutena.
”Vaikka yhteisöverokanta olisi kilpailukykyinen, mutta osinkoverotus olisi korkea, verotus ei kannusta yrittäjyyteen. Kun voittoa verotetaan sekä yrityksen että osakkaan tasolla, on kyse kahdenkertaisesta verotuksesta. Järjestelmän uudistamisessa yrittäjäriski pitää ottaa huomioon. Yrittäjäriski eroaa sijoittajariskistä.”
Ansiotuloverotuksen progressiota on kiristetty voimakkaasti, ja kevennykset on toteutettu lähinnä vähennyksiä kasvattamalla. Jatkossa ansiotuloverotusta pitää keventää progressiota lieventämällä, kun se on fiskaalisesti mahdollista, ohjelma vaatii. Välittömästi tulee luopua keinotekoisesta solidaarisuusverosta ja pääomatuloverotuksen progressiosta. Perintöja lahjaverotukseen 2011 jälkeen tehdyt kiristykset on peruttava.
Liittokokous valitsee järjestölle myös uuden puheenjohtajan, kun Jyrki Mäkysen kausi päättyy. Valinnat tehdään myöhemmin lauantaina.
