Kumppaniblogit

Minne on hävinnyt huoli nuorten miesten työllisyydestä?

Työllisyydestä on riittänyt runsaasti keskustelua viimeisen parin vuoden aikana. Nuorten miesten tilanne on kuitenkin viime aikoina jäänyt työllisyyskeskustelussa kokonaisuuden varjoon.

20–29-vuotiaista miehistä oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan työttömänä vajaat 33 000 (9 %) henkeä ja muita työvoiman ulkopuolisia vastaavasti lähes 23 000 (7 %) henkeä (Kuvio 1). Työttömien osuus on laskenut viimeisten vuosien aikana, mutta huolestuttavampi kehitys löytyy muualta. Niiden nuorten miesten osuus, jotka eivät käy töissä tai opiskele, on noussut tasaisesti 1980-luvun lopulta lähtien.

nuoret miehet työllisyys työttömät talous
Kuvio 1. 20–29-vuotiaiden työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolisten miesten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 1987-2018.

Kuinka tilanne on kehittynyt vuoden 2018 jälkeen? Kehitystä voi ennakoida Työvoimatutkimuksen tietojen perusteella. Vuoden 2018 loppu oli 15–24-vuotiaiden miesten työttömyydessä pohjakosketus (Kuvio 2), jonka jälkeen nousu on kiihtynyt. Taso on koronakriisin myötä noussut jo finanssikriisin ja eurokriisin aikaisiin lukemiin. Vanhempien, 25–34- vuotiaiden ikäryhmässä vastaavaa nousua ei ole havaittavissa.

Kuvio 2. Miesten työttömyysaste ikäryhmittäin.

Miksi kehityksestä tulisi olla huolissaan? Monestakin syystä. Pitkittynyt työttömyys ja työmarkkinoilta syrjäytyminen jo työuran alkupäässä heikentää työllistymismahdollisuuksia jatkossakin. Inhimillisen huonovointisuuden lisäksi nuorten miesten osaaminen rapautuu, mikäli he ovat pitkään poissa työmarkkinoilta. Koronan myötä on myös nähty, että shokki on iskenyt etenkin vähemmän koulutettuihin ja nuoriin. Ikääntymisen myötä työllistämisen kustannukset uhkaavat nousta ja tämän seurauksena nuorten työllistyminen voi tulevaisuudessa vaikeutua entisestään. Heikentyvä työllisyys etenkin työuran alkupäässä olevien keskuudessa lisää julkisen talouden menopaineita entisestään lisääntyvien menojen ja vähentyvien tulojen myötä.

Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutuksena edessä voi hyvinkin olla pirullinen kierre, joka vain voimistaa itseään. Ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua, sillä sellainen olisi varmasti jo keksitty. Tästä huolimatta on oikea aika panostaa nopeasti sellaisiin työllisyystoimiin, jotka lisäävät työllisyyttä ja samanaikaisesti vahvistavat julkista taloutta. Terveempi ja työllistävämpi talous tukee parhaiten myös työelämän ulkopuolella olevia. Ja mikä parasta, työllisyyteen voi hyvin vaikuttaa politiikkatoimenpiteillä. Jos nuorten syrjäytyneiden miesten osuus jatkaa vain kasvuaan kuten tähänkin asti, herää kysymys, kuinka kauan voimme vain odottaa ja katsoa tilanteen kehittyvän entistä huonommaksi?

Artikkeli on julkaistu alun perin Elinkeinoelämän Keskusliiton sivuilla 16.11.2020.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös