Demokraattien Joe Bidenin presidenttiys saa lopullisen sineetin 6. tammikuuta. Tuolloin USA:n senaatti vahvistaa valitsijamiesten äänet ja Biden on sen jälkeen virallisesti seuraava presidentti.
Joe Bidenin mahdollisuus toteuttaa politiikkaansa riippuu kuitenkin kongressin valtasuhteista. Kongressin edustajainhuoneessa demokraateilla on enemmistö, mutta senaatin osalta on vielä auki, kumpi puolue pääsee siellä niskan päälle. Trumpin valtakaudella senaatissa oli republikaanien enemmistö.
Senaatissa on 100 edustajaa. Tällä hetkellä demokraatit ovat saaneet 48 paikkaa ja republikaanit 50 paikkaa.
Kaksi paikkaa on kuitenkin siis vielä auki.
Nuo kaksi paikkaa ovat jaossa Georgian osavaltiossa, ja niistä kisaavat demokraattien Raphael Warnock ja Jon Ossof sekä republikaanien Kelly Loeffler ja David Perdue. Osavaltion vaalitulos ratkeaa tammikuun alussa.
Panokset ovat kovat. Mikäli demokraattien onnistuu voittaa molemmat Georgian senaattipaikat, menee paikkajako senaatissa tasan. Molemmilla puolueilla olisi tällöin 50 paikkaa.
Se olisi jättipotti demokraateille. Senaattia nimittäin johtaa varapresidentti. Mikäli senaatin äänestyksissä äänet menisivät tasan, olisi senaatin puheenjohtajan ääni ratkaiseva. Senaatin tuleva puheenjohtaja on demokraatti, tuleva varapresidentti Kamala Harris.
Koska panokset ovat kovat, niin demokraatit kuin republikaanit ovat käyttäneet valtavia summia rahaa uusintavaaleihin. Lisäksi istuva presidentti Donald Trump ja aiempi presidentti Barack Obama ovat kampanjoineet osavaltiossa oman puolueensa senaattoriehdokkaiden puolesta.
Demokraateille ja Joe Bidenille tasapaikkajako senaatissa olisi merkittävä asia.
Senaatin enemmistöpuolueen johtajalla on oikeus tuoda tai jättää tuomatta senaatin käsiteltäväksi kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen hyväksymiä lakiesityksiä. Jos republikaanit onnistuvat säilyttämään enemmistönsä senaatissa, heidän enemmistöjohtajansa Mitch McConnell voisi jarruttaa uuden presidentin lainsäädäntömuutoksia.
Miten tämä kaikki liittyy sitten sijoitusmarkkinoihin?
Mikäli demokraateilla olisi valta sekä valkoisessa talossa, edustajainhuoneessa että senaatissa, voisivat he ajaa omaa talouspolitiikkaansa ilman republikaanien jarrutustyötä.
Perinteisesti demokraatit ovat suhtautuneet republikaaneja suopeammin suurempaan julkiseen sektoriin, liittovaltion velkaantumiseen ja elvytykseen. Esimerkiksi koronakriisin hoidossa demokraatit kannattivat 2000 dollarin tukea amerikkalaistalouksille, kun nyt hyväksytty tukipaketti on vain 600 dollaria. Republikaanit eivät ole halunneet nostaa tukea 2000 dollariin (vaikka presidentti Trump on sitä vaatinut), koska heille liittovaltion velkaantuminen – ainakin julkisia menoja kasvattamalla – perinteisesti ollut punainen vaate.
Jos siis demokraatit saisivat koko kongressin valtaansa, olisi tiedossa luultavasti suurempia elvytyspaketteja kuin jos senaatin valta säilyy republikaaneilla.
Se tietäisi entistäkin enemmän likviditeettiä USA:n talouteen. Finanssielvytyksen kiihtyminen saattaisi nostaa inflaatio-odotuksia ja myös toteutunutta inflaatiota.
Kulta on perinteisesti sijoituskohde, jota perustellaan kahdella asialla: se on suoja inflaatiota ja epävarmuutta vastaan.
Financial Timesin mukaan suuret hedgerahastot ovat ostaneet kultaa. FT:n mukaan hedgerahastojen mielenkiinto kultaa kohtaan johtuu siitä, että keskuspankkien massiivinen elvytys lisää likviditeettiä markkinoilla ja se puolestaan johtaa rahan arvon laskuun eli inflaatioon.
Jos siis demokraatit saisivat senaatin valtaansa, saattaisi se merkitä inflaatio-odotusten nousua. Keskuspankin lisäksi likviditeettiä lisäisi myös USA:n liittovaltio elvytyspaketeillaan. Tällöin sijoittajien mielenkiinto kultaa kohtaan lisääntyisi ja sen hinta nousisi.
USA:n budjettialijäämät ja velkaantumisen kiihtyminen rapauttavat myös dollarin ulkoista arvoa. Viime kuukausina esimerkiksi dollarin arvo suhteessa euroon on laskenut selvästi. Entistäkin löysempi finanssipolitiikka saattaisi kiihdyttää dollarin ulkoisen arvon heikkemistä. Se puolestaan nostaisi kullan vaihtosuhdetta dollariin nähden.
Siksi Georgian osavaltion senaattivaalit kiinnostavat kultasijoittajia.
