Uuteenkaupunkiin ollaan rakentamassa biopolymeeritehdasta, jossa pilotoidaan biomuovin valmistusta teollisessa mittakaavassa.
Finnfoam, Brightplus, VTT ja Nordic Soya ovat yritysyhteistyönä tutkineet soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvän soijamelassin mahdollisuuksia tulevaisuuden raaka-aineena. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta.
”Yhteistyöprojektin tuloksena syntyneen prosessi-innovaation avulla ensimmäisenä maailmassa soijantuotannon sivuvirroista valmistetaan ekologista maitohappopolymeeriä. Näin voidaan tarjota kestävämpi vaihtoehto myös sokerista ja maissista tuotetulle maitohappopolymeerille eli PLA:lle, joissa käytetään neitseellisiä raaka-aineita eli viljellään biomuovin, ei ruoan tuotantoa varten”, toteaa Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen.
Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi on aiemmin hävitetty polttamalla. Biomateriaalien valmistaminen ruoantuotannon sivuvirroista parantaa myös tuotannon kannattavuutta.
Nordic Soya Oy käyttää Uudenkaupungin tehtaassaan Euroopassa viljeltyä soijaa. Sen jalostusprosessissa tähteeksi jäävää soijamelassia on käytetty tutkimuksen raaka-aineena. Kotimainen innovaatio yhdistää täysin uudella tavalla synteettistä biologiaa, kemiaa ja materiaaliteknologiaa.
”Projekti on sekä erinomainen esimerkki siitä, mitä teollisen biotekniikan osaamisen avulla voidaan saavuttaa, että taidonnäyte haastavan teollisuuden tähteen muuntamisesta korkeampiarvoiseksi tuotteeksi mikrobien avulla. Tehtävä on vaatinut merkittäviä teknologisia ponnistuksia prosessin eri vaiheissa. Siinä on hyödynnetty erityisesti VTT:n osaamista synteettisessä biologiassa, mikrobien muokkauksessa ja bioprosessien optimoinnissa”, sanoo VTT:n strategiajohtaja Tiina Nakari-Setälä.
Ekologinen vaihtoehto muoville
Kotimaista, eettisesti kehitettyä bioraaka-aineen kehitys- ja tuotantokonseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruoka- ja rehutuotantoon. Soijan jalostuksen tähteistä tuotettavalla biomuovilla onkin valtava potentiaali kiertotalouden skaalattavana vientituotteena: Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävällä tähteillä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia.
Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu erinomaisesti myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen sekä esimerkiksi filamentiksi 3D-tulostimiin.
Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.
Uusien biomateriaali-innovaatioiden pilotointia varten yritykset ovat aloittamassa pilottitehdashanketta Uuteenkaupunkiin Nordic Soya Oy:n eli Euroopan suurimman soijapapujalostamon yhteyteen. Pilottitehdas tullaan rakentamaan vuosien 2021–2022 aikana.
Täysmittakaavan tehdas suunnitellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä.
”Pilottitehdas tukee toteutuessaan merkittävästi Suomen kestävän kehityksen ekosysteemiä ja tulevaisuuden työpaikkojen syntymistä”, toteaa VTT:n Nakari-Setälä.
Finnfoam Oy jakautui vuoden 2021 alussa kahdeksi yritykseksi, joista FF-Future keskittyy tulevaisuuden ratkaisuihin. Nyt käynnistettävä pilottitehdashanke on FF-Futuren ensimmäinen suuri investointi.
”Suomella on loistavat mahdollisuudet ryhtyä biomateriaalien edelläkävijäksi, mutta tämä edellyttää, että kotimaassa on resursseja testata tuotantoprosessin skaalausta. Haluamme olla mukana rakentamassa alan kotimaiselle ekosysteemille konkreettisia resursseja, ja etsimme mukaan toimijoita, joilla on kiinnostus rakentaa kotimaista biomateriaalituotantoa ja kaupallistaa sitä globaaleille markkinoille, sanoo Henri Nieminen.
Mukaan haetaan yhteistyökumppaneita
Projektin koordinoinnista vastannut Brightplus Oy tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia vihreän kemian innovaatioita, joita pilottitehtaassa voi testata.
”On iso tekninen edistysaskel, että ruoantuotantoon kelpaamattomista sivuvirroista voidaan nyt valmistaa korkean jalostusarvon kotimaisia vastuullisia biopohjaisia tuotteita”, sanoo Brightplus Oy:n teknologiajohtaja Jarkko Leivo.
Leivon mukaan osaamisen avulla voidaan muokata ekologisen biomateriaalin monia ominaisuuksia kuten läpinäkyvyyttä ja kalvomuovautuvuutta tai toisaalta parantaa sen kemiallista kestävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.
”Etsimmekin nyt pioneerihenkisiä upeasta materiaaliteknologiasta kiinnostuneita kumppaneita, joiden kanssa voimme kehittää lisää uusia innovatiivisia sovelluksia biopolymeerin hyödyntämiseksi”, Leivo peräänkuuluttaa.
Hankkeen alullepanijana toiminut Henri Nieminen kiittää projektin teknisestä onnistumisesta Brightplussaa ja VTT:tä, jotka ovat kehittäneet tuhansista läpikäydyistä vaihtoehdoista toimivan konseptin sekä Business Finlandia, jonka taloudellinen tuki on ollut elinehto projektin onnistumiselle.
