Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori korostaa, että Suomi kärsisi EU:n elpymispaketin ja samalla EU:n budjetin kaatumisesta.
Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi viime heinäkuussa sopuun EU:n elpymispaketista. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin. Ratkaisulla on tarkoitus vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.
EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen. Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta teki huhtikuun lopussa päätöksen, jonka mukaan EU:n elpymispaketin hyväksyntä edellyttää 2/3-osan enemmistöä eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta päätti äänin 9-8, että elpymispaketissa kyse on merkittävästä toimivallan siirrosta ja siksi sen hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
Perustusvaliokunnan päätös tarkoittaa, ettei elpymispaketin hyväksyntä eduskunnassa ole varmaa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja osa kokoomuksen kansanedustajista aikoo vastustaa elpymispakettia.
Suomi häviää, jos EU:n elpymistoimet epäonnistuvat tai menevät vanhojen velkojen maksuun talouden uudistamisen sijasta, väittää Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Hän korostaa, että Suomi kärsisi EU:n elpymispaketin ja samalla EU:n budjetin kaatumisesta.
Vuoren mukaan oikein toteutettuna EU:n paketti tuo vauhtia Suomenkin talouteen. Kauppakamarin selvityksen mukaan lähes 50 prosenttia vientiyrityksistä uskoo sen tuovan uusia vientikauppoja EU-maista.
Keskuskauppakamarin Eurooppa-päivän alla julkaisema EU-katsaus kokoaa keskeisimpiä toimia, joilla EU aikoo nousta koronan runtelemasta ahdingosta maailmantalouden edelläkävijäksi digitalisaatiossa ja vihreässä taloudessa älyliikenteestä kestävään rahoitukseen. Vuoren mukaan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen ei onnistu, jos elpymispaketti kaadetaan.
”Toki Suomen on syytä pitää EU-pöydissä jatkossakin huolta, että EU:n perustavoite on yhteisen talouskasvun vauhdittaminen, ei velkojen jakaminen”, sanoo Euroopan talous- ja sosiaalikomiteankin jäsenenä toimiva Vuori.
Samalla hän varoittaa EU:ta syyllistymästä nyt Lissabonin kilpailukykystrategian virheisiin poliittisesti uhoamalla ja markkinoita ylisääntelemällä.
“Yritysten on oltava nyt keskiössä markkinaehtoisesti rakentamassa tätä uutta taloutta tavalla, joka vahvistaa niiden halua uudistua ja investoida Euroopassa”, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan EU:n on myös ajettava fiksulla kauppapolitiikalla yrityksille uusia vientimarkkinoita ja tasavertaisempaa kilpailua suhteessa kilpailijoihin Aasiassa ja Amerikassa.
“Suomen taloudella on vain voitettavaa vihreän kasvun ja liikenteen digitalisaation hankkeista, sillä suomalaisyrityksillä on jo nyt tarjolla teknologiaa ja ratkaisuja haasteisiin”, Vuori sanoo.
Vuori muistuttaa, että myös yritysvastuuta ja kestävää rahoitusta edistävät EU-normit voivat vahvistaa suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä, sillä ne toimivat jo nyt erittäin vastuullisesti maailmalla.
Lukuisat keskeiset Suomen elinkeinoelämän vaikuttajat ovat päättäneet vedota eduskuntaan elpymispaketin puolesta. Vetoomuksen ovat alle kirjoittaneet esimerkiksi Matti Alahuhta. Sari Baldauf, Antti Herlin, Mika Ihamuotila, Pekka Lundmark, Jorma Ollila, Ilkka Paananen, Timo Ritakallio ja Risto Siilasmaa.
“Euroopan unioni on taloutemme sekä turvallisuus- ja kauppapolitiikkamme tukijalka. Yli puolet viennistämme suuntautuu EU:hun. Tulevaisuutemme on vahvasti sidoksissa Euroopan pärjäämiseen. Suomi tarvitsee myös kavereita ja turvaa”, yritysjohtajat toteavat vetoomuksessaan.
