Sijoitusuutiset

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusjäsenten palkkiot matalia kansainväliseen tasoon nähden

Suurten pörssiyritysten hallitusten palkkiot ovat kasvaneet maltillisesti, mutta kansainväliselle tasolle on vielä matkaa, kertoo tuore selvitys.

Mandatum kävi läpi suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoja, palkkioita ja niiden kehitystä ja selvitti suurten pörssiyritysten johdon palkitsemista.

Suurten pörssiyritysten hallituspalkkioiden vuotuinen nousu on ollut 4,7 prosenttia vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana, kun taas pienissä pörssiyhtiössä palkkiotaso on jäänyt laahaamaan paikalleen. 

Suurten suomalaisten pörssiyritysten puheenjohtajien vuotuiset palkkiot ovat keskimäärin 131 500 euroa, varapuheenjohtajien 81 750 euroa ja hallitusten jäsenten 64 250 euroa.

Mandatumin mukaan suurten pörssiyritysten välillä on merkittäviä eroja puheenjohtajien palkkiossa. Kun parhain 10 prosenttia tienaa vuosittain puheenjohtajuudesta noin 200 000 euroa, jää taso viimeisellä kymmenyksellä noin 80 000 euroon vuodessa. Palkkioeroja selittävät mm. yhtiöiden kokoerot, kansainvälisyys ja liiketoimintamalli.  

”Suomalaisten pörssiyhtiöiden palkkiot ovat kansainväliseen tasoon nähden matalia. Meillä onkin haasteita rekrytoida parhaita kansainvälisiä osaajia, joista käydään kovaa kilpailua”, Mandatumin osakepalkitsemisesta vastaava johtaja Tapio Tolvanen kertoo.

Tolvasen mukaan toimitusjohtaja ja johtoryhmä tarvitsevat tuekseen hallituksen, joka kykenee sparraamaan, katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja kyseenalaistamaan rohkeasti.

”Yritysten vetovoimassa on merkittäviä eroja. Toimialallaan johtaviin yrityksiin saadaan helpommin hyviä hallituksen jäseniä, mutta keskeinen kilpailukeino on markkinaehtoinen palkitseminen.”

Suurten yritysten hallitukset ovat aiempaa monimuotoisempia: naisten osuus kasvanut noin kolmannekseen ja ulkomaisten hallitusjäsenten määrä kivunnut jo 38 prosenttiin. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa tasaisesti. Hallituksen jäseniä on esimerkiksi Ruotsista seitsemän prosenttia, Englannista kuusi prosenttia ja Yhdysvalloista kuusi prosenttia.

”Tilastojen valossa pienissä pörssiyrityksissä kansainväliseen hallitustyöskentelyyn ollaan vasta kasvamassa. Pienten yritysten hallituksen jäsenistä yli 90 prosenttia on suomalaisia”, Tolvanen sanoo.

Suomessa naisten määrä hallituksissa on noussut kymmenessä vuodessa 27 prosentista nykyiseen 33 prosenttiin. Ruotsalaisissa suurissa pörssiyrityksissä naisten määrä on ollut viime vuosien aikana noin 37-38 prosenttia.  Vaikka suomalaisyritysten hallitusten naisjäsenten määrä on kasvanut, on hallituksissa vielä vähän naisia puheenjohtajina.

Jopa puolet suurista suomalaisista pörssiyrityksistä , eli 47 prosenttia, on nostanut erilaiset vastuullisuustavoitteet osaksi yritysten johdon palkitsemisen tavoitteita. Lontoon pörssin markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä yrityksistä 60 prosenttia on ottanut ESG-tavoitteet osaksi johdon palkitsemista ja Yhdysvaltain 500 suurimmasta yritysestä niin on tehnyt 51 prosenttia. 

”Asiakkaat ja sijoittajat odottavat yritysten toimivan vastuullisesti. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat lähteneet vastaamaan tähän haasteeseen. Uskon, että olemme nähneet vasta kehityksen alun. Hallitukset ohjaavat johdon toimintaa muuttuvan palkitsemisen suoritusmittareilla. Kun ESG-asiat ovat osa johdon tavoitteita ja kannustinjärjestelmiä voidaan olettaa, että yritykset tulevat huomioimaan vastuullisuuskysymykset aikaisempaa voimakkaammin”, Tolvanen sanoo.

ESG-tavoitteet eroavat eri maiden välillä: esimerkiksi Yhdysvalloissa korostuu henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvät mittarit, koska näihin liittyvät aiheet ovat olleet enemmän pinnalla.  Euroopassa ja Suomessa erilaiset ilmastoon liittyvät tavoitteet ovat yleisempiä kuin Yhdysvalloissa.

Suomessa tavoitteet liittyvät useimmiten työturvallisuuteen ja hiilijalanjälkeen.

Toimialojen välillä on eroja, sillä esimerkiksi suomalaisilla energiayhtiöillä on ESG-mittarit käytössä johdon palkitsemisessa ja teollisuusalan yrityksistä jopa puolella. Suomalaisissa large cap -yhtiöissä vastuullisuusasioiden painoarvo on 10-20 prosenttia johdon kannustinohjelmissa. Vaikka edelleen suurempi osa yrityksistä on linkittänyt ESG-tavoitteet lyhyen aikavälin kannusteisiin, ovat ESG-tavoitteet lisääntyneet myös pitkän aikavälin kannusteissa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös