Eurooppa on asettanut Venäjälle monenlaisia talouspakotteita, mutta energiapakotteita se ei ole vielä uskaltanut asettaa. Energiakauppa on toistaiseksi vielä EU:n pakotteiden ulkopuolella, koska Saksa ja muu Eurooppa ovat vahvasti riippuvaisia venäläisestä energiantuonnista.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat sen sijaan määränneet venäläisen energian tuontikiellon. Yhdysvallat on käytännössä energiaomavarainen, joten sille päätös energiapakotteista ei ole ollut vaikea.
Jotain on kuitenkin nyt jo tapahtumassa.
Nyt Saksan talousministeriö haluaa puolittaa maan riippuvuuden Venäjän öljystä kesään mennessä. Samalla Saksa aikoo syksyllä lopettaa kivihiilen tuonnin kokonaan Venäjältä. Talousministeriön muistion mukaan vuoden puolivälissä venäläisen öljyn tuonnin odotetaan puolittuneen ja vuoden loppuun mennessä loppuneen melkein kokonaan.
Maakaasun kohdalla Eurooppa voisi turvautua säästöihin. Näin uskoo Wärtsilä, joka on kansainvälisesti johtava innovatiivisen teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla.
Wärtsilän mukaan Eurooppa voi puolittaa kaasun käytön sähköntuotannossa, vähentää energiakustannuksia 323 miljardilla eurolla ja lisätä energiaomavaraisuuttaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä onnistuu, jos maanosa lisää nopeasti uusiutuvan energian kapasiteettia, ilmenee teknologiayhtiö Wärtsilän uudesta raportista.
Uusiutuvan energian osuus jopa 60 prosenttiin
Energiakriisin ratkaisemiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi nopeasti Wärtsilä kehottaa Euroopan johtajia toteuttamaan huomattavaa koordinointia maiden välillä ja tekemään investointeja uusiutuvan energian kapasiteetin lisäämiseksi jopa 80 gigawattia vuosittain, tasapainottavien teknologioiden käytön ohessa.
Kunnianhimoinen lähestymistapa, joka raportissa mallinnetaan, kasvattaisi uusiutuvan energian osuuden sähköntuotannossa nykyisestä 33 prosentista yli 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Sillä olisi suora, mahdollisesti jopa 10 prosentin vaikutus sähkölaskujen pienenemiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Wärtsilän mukaan tällä lähestymistavalla voitaisiin Euroopassa vähentää kaasun käyttöä sähköntuotannossa 52 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näin vältetään kaasun käyttöä 5456 terawattituntia vuodesta 2022 vuoteen 2030, mikä vastaisi 3,5 vuoden aikana Venäjältä Euroopan Unioniin tuodun kaasun määrää.
Tällainen ripeä käytön vähentäminen lisäisi merkittävästi Euroopan energiaomavaraisuutta.
Wärtsilän raportti Europe’s Energy Future osoittaa, kuinka uusiutuvien energialähteiden nopeampi käyttöönotto voisi myös auttaa ratkaisemaan nykyisen energiakriisin. Mallinnus kattaa 33 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU-maata, Iso-Britannian, Norjan, Sveitsin ja Balkanin maat. Se osoittaa, että jos uusiutuvien energianlähteiden käyttö vuosittaisessa sähköntuotannossa nostetaan 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, Eurooppa säästää 98 miljardia euroa energiakustannuksissa.
Wärtsilä Energy –liiketoiminnan johtaja Sushil Purohit kertoo, että Euroopan riippuvuuden vähentämisen kalliista kaasusta ja suuremman energiaomavaraisuuden ei tarvitse maksaa enemmän voimayhtiöille eikä energian kuluttajille.
”Nopeuttamalla siirtymää puhtaan energian käyttöön on mahdollista säästää 323 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, verrattuna siihen vauhtiin, jolla uusiutuvien energialähteiden käyttö nykyisin kasvaa”, hän toteaa.
Wärtsilä peräänkuuluttaa nopeita päätöksiä uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton kiihdyttämiseksi.
”Ne ovat edellytys energian hintakriisin ratkaisemiseksi ja edistävät nopeaa luopumista hiilenkäytöstä, mikä edesauttaa ilmastokriisin ratkaisua. Nyt on tekojen aika”, Purohit toteaa.
Uusiutuvien lisäksi tarvitaan tasapainottavia teknologioita
Jotta saavutettaisiin Wärtsilän mallintama kunnianhimoinen skenaario, Euroopan maiden täytyisi yhdessä lisätä noin 80 gigawattia uutta uusiutuvaa kapasiteettia joka vuosi vuoteen 2030 asti.
Luotettavan uusiutuvan sähkön tuottamiseksi on otettava käyttöön tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi tasapainottavat teknologiat, kuten energiavarastot ja moottorit, jotka pystyvät käyttämään myös hiilineutraaleja polttoaineita.
Wärtsilä on mallintanut kaksi skenaariota Euroopan energiamuutokselle tulevan vuosikymmenen ajaksi. Maltillinen skenaario perustuu IEA:n Renewables 2021 statistics -raporttiin. Siinä Euroopan maat lisäävät 40 gigawattia uusiutuvaa kapasiteettia joka vuosi vuoteen 2030 asti – eli uusiutuvan kapasiteetin vuosilisäys säilyisi noin nykytasolla Euroopassa. Tällä saavutettaisiin taso, jolla 50 prosenttia tuotetusta sähköstä olisi uusiutuvaa.
Kunnianhimoisessa skenaariossa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteetti kaksinkertaistettaisiin, yhteensä 80 gigawattia vuodessa, ja sillä saavutettaisiin 61 prosenttia uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomen tulee olla aktiivinen energiajärjestelmissä
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt myös puolittuvat kunnianhimoisessa mallissa. Tämä päästöjen vähennys vastaa lähes koko Iso-Britannian vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
”Suomen nykyisen hallituksen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tähän päästäisiin, on energia-alalla muun muassa luovuttava hiilestä tällä vuosikymmenellä ja lisättävä tuulivoimaa sekä tarvittavaa tasapainottavaa energiantuotantokapasiteettia, mikä mahdollistaa tuulivoiman luotettavan lisäämisen”, toteaa Anja Frada, Wärtsilä Energyn strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.
Fradan mukaan tällä hetkellä vesivoima ja rajasiirrot ovat tärkeitä tasapainoituksessa. Euroopan luopuessa hiilestä ja vähentäessä kaasun kulutusta, luotettavaa sähköä tulee olemaan vähemmän saatavilla rajasiirtojen kautta.
”Suomi ei voi olla riippuvainen siitä, rakentavatko naapurimaat luotettavia energiajärjestelmiä. Luotettavuuden turvaamiseksi Suomen tulee aktiivisesti luoda markkinat, jotka mahdollistavat kysyntäjouston, energian varastoinnin ja joustavan voimantuotannon riittävän käyttöönoton”, Frada toteaa.
Lue lisää: Europe´s Energy Future webpage
