Indikaattorit

Suomen inflaatio pysyi heinäkuussa 7,8 prosentissa

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 7,8 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli myös 7,8 prosenttia.

Heinäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, bensiinin, dieselin ja omakotitalon peruskorjausten kallistuminen.

Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen sekä ääni- ja kuvatallenteiden halpeneminen.

Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa sähkön, asuntolainojen keskikorkojen sekä kypsytettyjen juustojen kallistumisesta. Tätä nousua vähensi bensiinin ja dieselin hinnan lasku.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 8,9 prosenttia. Kesäkuussa se oli 8,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli heinäkuussa 8,0 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.

Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee heinäkuun lopulliset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 18. elokuuta.

Inflaatiopaineet jatkuvat Suomessa edelleen, arvioi OP Ryhmän vanhempi ekonomisti Tomi Kortela Twitterissä.

Handelsbanken arvioi markkinakatsauksessaan, että euroalueella on riski sille, että energiahinnat yhä nousevat talven aikana huomattavasti, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan heijastuu niin sähkön kuin kaasun
hintaan. Myös energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio on voimistunut monissa euroalueen talouksissa korkeisiin lukemiin.

Handelsbanken uskoo, että inflaatio pysyy pitkään keskuspankkien tavoitteita nopeampana. Monet keskuspankit ovatkin kesän aikana nostaneet korkojaan markkinoiden odotusta enemmän. Näin teki
myös Euroopan keskuspankki (EKP), joka nosti heinäkuussa korkojaan ensimmäistä kertaa 11 vuoteen, ja nosto oli kerralla 0,50 prosenttiyksikköä markkinoiden odottaman 0,25 prosenttiyksikön sijaan.

Myös syyskuussa on odotettavissa, että EKP tekee 50 korkopisteen koronnoston, pankki arvioi.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös