Suomeen sijoittaneet osakerahastot jäivät selvästi jälkeen muista markkinoista tuotoissa vuonna 2023.
Joulukuussa uusia pääomia sijoitettiin ainoastaan osakerahastoihin yhteensä 334 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Kaikista muista rahastoluokista lunastettiin sijoituksia, yhteensä 306 miljoonaa euroa.
Koko vuoden 2023 aikana osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä yli miljardi euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 2,2 miljardia euroa uusia varoja. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin 142 miljoonaa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 102 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 272 miljoonaa euroa.
Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa globaalisti, Suomeen ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin toimialoille ja Japaniin sijoittavista rahastoluokista yhteensä 63 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa pääasiassa euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 201 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin ja luokiteltuihin yrityslainoihin, euroalueen valtionlainoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 227 miljoonaa euroa.
Viimeisen 12 kuukauden aikana osakerahastoissa Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla mitattuna. Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä. Myös tuotto oli Pohjois-Amerikassa korkein, 19 prosenttia.
Helsingin pörssi ei tarjonnut rahastosijoittajalle edes inflaatiosuojaa, sillä vuosituotto Suomeen sijoittavissa osakerahastoissa oli keskimäärin vain kaksi prosenttia.
Taulukko: Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen nettomerkinnät ja tuotto eri markkinoilla (milj. EUR)
| Markkina | Nettomerkinnät, joulukuu 2023 | Nettomerkinnät vuoden alusta | Tuotto 12 kk (ka.) |
|---|---|---|---|
| Suomi | 76 | 576 | 2 % |
| Pohjoismaat | 7 | -370 | 8 % |
| Eurooppa | 20 | -368 | 13 % |
| Pohjois-Amerikka | 10 | 212 | 19 % |
| Japani | -52 | -181 | 14 % |
| Tyynenmeren alue | 8 | 183 | 0,2 % |
| Kehittyvät markkinat | 44 | 72 | 3 % |
| Maailma | 232 | 1 030 | 16 % |
| Toimialarahastot | -11 | -130 | 12 % |
| YHTEENSÄ | 334 | 1 025 |
Euroopan pörssejä painoi lokakuulle asti euroalueen tavoitetta nopeampi inflaatio ja heikkenevä taloustilanne. Saksan talousongelmat heijastuivat laaja-alaisesti esimerkiksi Suomen ulkomaankauppaan. Helsingin pörssin pääindeksi laski yhtäjaksoisesti lähes kahdeksan kuukautta saavuttaen vuoden 2020 toukokuun pisteluvun.
Euroopan keskuspankin kymmenen perättäisen koronnoston putki tuli lokakuussa päätökseen. Lokakuun jälkeen euroalueen pörssit nousivat ja markkinakorot laskivat.
”Vuosi 2023 oli sijoittajan näkökulmasta historiallinen. Vuoteen mahtui pankkikriisistä johtunutta markkinaturbulenssia, nopeasti korkealle nousseita korkotasoja ja vielä lokakuulle asti pitkään jatkunutta osakeindeksien laskua. Keskuspankkien koronnostojen päättyminen rauhoitti markkinat ja loppuvuoden markkinatunnelmat muuttuivat aiempaa myönteisemmiksi. Kaikkien rahastoluokkien 12 kuukauden tuotot olivat lopulta plusmerkkisiä”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Lue myös tämä: Viime vuoden heikoiten pärjänneitä olivat Kiina ja uusiutuva energia
