Hallituksen suunnitteleman työperäisen maahanmuuton tiukennuksen ehdot ovat liian tiukkoja, varoittaa Suomen startup-yhteisö.
Hallituksen esitys oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työntekijän oleskeluluvan kiristämisestä on lähtenyt lausuntokierrokselle. Hallituksen tavoitteena on sitoa työperusteiset oleskeluluvat nykyistä vahvemmin työhön ja tehostaa niiden valvontaa.
Samalla lisättäisiin työntekijän oleskeluluvalla Suomessa työskentelevien mahdollisuuksia uuden työn löytämiseen työvoimapula-aloilta.
Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, maassa oleskelun edellytykset lakkaavat ja Suomesta tulisi poistua.
Kolmen kuukauden sijasta kuusi kuukautta aikaa uuden työn löytämiseen olisi erityisasiantuntijoilla ja startup-yrittäjillä (mukaan lukien EU:n sininen kortti), yritysten ylimmällä ja keskijohdolla, yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla sekä kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla työntekijöillä.
Hallituksen mukaan esitys sitoisi työperusteiset oleskeluluvat vahvemmin työhön ja tehostaisi niiden valvontaa. Lisäksi hallitus perustelee esitystä sillä, että se toisi turvaa työntekijälle, koska suoja-aika työnhakuun olisi jatkossa turvattu laissa. Työperusteisen oleskeluluvan ehdot olisivat selkeämmät sekä työntekijöille että viranomaisille.
Startup-yritykset vastustavat muutosta
Suomen startup-yhteisö pitää kolme kuukauden määräaikaa liian lyhyenä aikana etsiä uutta työpaikkaa työntekijän oleskeluluvalla Suomeen tulleelle maahanmuuttajalle. Myös kuusi kuukautta saattaa olla liian lyhyt aika erityisasiantuntijan luvalla Suomeen tulleelle työntekijälle.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien tietojen mukaan keskimääräinen työttömyysjakson kesto Suomessa on noin 28 viikkoa, mikä tarkoittaa yli kuutta kuukautta, Suomen startup-yhteisön pääekonomisti Youssef Zad huomauttaa.
“Mikäli ulkomaalaisten työttömyysjaksot ovat yhtä pitkiä kuin keskimääräinen työttömyysjakso Suomessa, voi käydä helposti niin, että osa henkilöistä karkotetaan Suomesta. Nämä henkilöt saattavat olla tärkeitä Suomen työmarkkinoille ja julkiselle taloudelle. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2008 lähtien, jonka vuoksi tarvitsemme uutta kasvua ja lisää työvoimaa Suomeen. Kaikki sellaiset uudistukset, jotka saattavat heikentää työvoiman saatavuutta ovat myrkkyä Suomen talouskasvulle”, Zad sanoo.
Startup-yhteisön lausunnossa hallituksen esitykseksi korostetaan myös, että ehdotettu lakimuutos johdetaan osittain EU:n yhdistelmälupadirektiivistä, joka asettaa käytännössä minimiehdot, joista jäsenmaat voivat poiketa ylöspäin. Kolmen ja kuuden kuukauden suoja-ajoiksi olisi pitänyt säätää esimerkiksi kuuden ja yhdeksän kuukauden rajat, joiden aikana työperustaista oleskelulupaa ei peruutettaisi työttömyyden sattuessa.
Startup-yhteisö katsoo, että Suomen olisi poikettava ylöspäin EU:n minimiehdoista, koska talouskasvu ja julkisen velan kehitys ovat olleet muita EU-maita heikompia kuluvan vuosikymmenen aikana.
“Suomen tulisi käyttää kaikki mahdollisuudet luodakseen etulyöntiasemaa muihin maihin. Nyt jos muissa EU-maissa säädetään Suomea suotuisammat ehdot työperäisille maahanmuuttajille, on riskinä että Suomi nähdään hieman vähemmän houkuttelevana ympäristönä tulla töihin. Tämä voi puolestaan näkyä aiempaa heikompana työvoiman tarjontana, joka puolestaan saattaa heikentää talouskasvua”, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo.
Elinkeinoelämän järjestöt samoilla linjoilla Startup-yhteisön kanssa
Myös pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja muita finanssialan yrityksiä edustava Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta.
FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta. Järjestön mukaan uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.
”Tällaiset rajat ovat aivan väärä signaali ulkomaiselle osaajalle, joka harkitsee uraa Suomessa. Meidän on houkuteltava maahan osaamista ja työvoimaa eikä potkia ihmisiä pois maasta”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Ikääntyvän väestön Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa ja kamppailee muun Euroopan kanssa osaavasta työvoimasta. Tällainen kaavailu on omiaan heikentämään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille.
”Kun ihminen joutuu työttömäksi, ovat syyt useimmiten tuotannollisia – yritys ei ole tarpeeksi kannattava, ja työntekijöitä joudutaan vähentämään. On epäreilua, jos tämän kärsijäksi joutuvat ulkomailta Suomeen muuttaneet.”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmää tiedotteessaan kaavaillut määräajat. EK:n mukaan erityisasiantuntijoiden ja johtajien työnhakuajan pidennys 6 kuukauteen on askel oikeaan suuntaan, mutta kaikkia työnhaun määräaikoja on pidennettävä esitetyistä.
Hallituksen esitystä vastustaa myös muun muassa Keskuskauppakamari, joka ehdottaa, että suoja-aika olisi muuten 12 kuukautta, mutta alle 2 vuotta työskennelleille, työntekijän oleskeluluvalla oleville, 6 kuukautta.
