Väylämaksulakia uudistettiin syksyllä 2023 vakioimalla väylämaksun taso vuoteen 2027 saakka. Petteri Orpon (kok.) hallitus teki kevään kehysriihessä kuitenkin päätöksen väylämaksujen kaksinkertaistamisesta.
Ehdotetulla korotuksella hallitus pyrkii lisäämään valtion väylämaksutuloja 36 miljoonalla eurolla vuonna 2025 ja sen jälkeen.
Väylämaksut ovat maksuja, joita peritään laivoilta Suomen vesiväylien käytöstä. Niiden avulla valtio ylläpitää ja kehittää merenkulun infrastruktuuria, kuten väyliä, majakoita, merimerkkejä ja muita navigointiin liittyviä järjestelmiä. Väylämaksuilla katetaan myös jäämurto- ja talvimerenkulun kustannuksia, mikä on erityisen tärkeää Suomen talvisten sääolosuhteiden vuoksi.
Saksalais-Suomalainen Kauppakamari varoittaa väylämaksujen korotuksen vaarantavan Suomen kilpailukyvyn.
”Suomen suurin yleis-, kontti-, vienti- ja kauttakulkuliikenteen sataman Hamina-Kotkan arvion mukaan väylämaksujen korottaminen lisäisi merenkulun kustannuksia aikana, jolloin yritykset jo kamppailevat EU:n uuden sääntelyn, päästökaupan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluvelvoitteiden tuomien paineiden kanssa. Tämä heikentäisi vakavasti Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa”, järjestön toimitusjohtaja Jan Feller toteaa.
Jopa 90 prosenttia kuljetuksista kulkee Itämeren kautta, Feller muistuttaa. Esimerkiksi Suomen ja sen suurimman kauppakumppanimaa Saksan välinen kauppa nojaa vahvasti merikuljetuksiin.
”Suomen tullin tuoreimpien tilastojen mukaan maiden välinen kauppa on alkanut elpyä ja Suomen vienti Saksaan nousi tammi-kesäkuussa yli kuusi prosenttia 4,4 miljardiin euroon. Logistiikkakustannusten noustessa maiden välinen kauppa vaarantuu”, Feller kertoo.
Fellerin mukaan Hamina-Kotkan sataman volyymien ennustetaan putoavan jopa 20 prosenttia, jos suunniteltu maksujen korotus toteutuu.
Väylämaksujen korotus saattaa uhata myös merkittäviä investointeja, kuten suunniteltuja akkuteollisuuden tehtaita.
”Näiden hankkeiden sijaintipaikat on valittu nimenomaan sataman läheisyyden vuoksi, jotta logistiset kustannukset pysyisivät kilpailukykyisinä. Laskelmat on tehty väylämaksujen nykytilanteeseen pohjautuen, ja niiden kaksinkertaistaminen voisi estää näiden tärkeiden investointien toteutumisen kokonaan, mikä olisi suuri takaisku”, Feller kertoo.
Teollisuudenaloista eniten väylämaksujen korotuksesta kärsii metsäteollisuus.
Fellerin mukaan metsäteollisuuden puukuljetuksille väylämaksujen korotus olisi erityisen haitallinen.
”Jo ennestään korkeiden puuraaka-ainekustannusten vuoksi metsäteollisuuden tehtaiden sulkemisen riski on todellinen, erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Näiden alueiden talous ja työpaikat ovat vaarassa, jos kustannuksia nostetaan entisestään.”
Koko elinkeinoelämä ja SAK vastustavat väylämaksujen kaksinkertaistamista. Fellerin mukaan tämä toimenpide olisi ainutlaatuinen kaupan este, jonka Suomi asettaisi itse itselleen.
”Vientitulojen menetys olisi suurempi kuin mitä valtio saisi lisääntyneistä väylämaksuista, joten väylämaksujen korottaminen ei tuottaisi valtiolle lisätuloja, vaan pikemminkin rapauttaisi Suomen taloutta ja työllisyyttä.”
Suomi on Fellerin mukaan käytännössä ainoa EU-maa, joka kerää väylämaksuja tässä mittasuhteessa. Esimerkiksi Virossa rahtialuksen väylämaksun maksimi on alle 15 prosenttia Suomeen suunnitellusta maksusta.
