Uskottavuus on joutunut yhä kovemmalle koetukselle valtionvarainministeriön talousennusteissa.
Valtiovarainministeriön (VM) ennusteet bruttokansantuotteesta ovat menneet hälyttävän paljon pieleen, käy ilmi pörssikonkari Hannu Angervuon laskelmista.
”Suomen bruttokansantuotteen kasvu on 17 vuoden aikana pudonnut seitsemänä vuonna miinukselle. Mutta yllättävää on, että valtiovarainministeriö ei ole ennustanut yhtäkään miinusmerkkistä BKT:n muutosta samalta aikajaksolta”, Angervuo pudottelee omien laskelmiensa tuloksista.
Pörssikonkari on ottanut numerot valtion eri vuosien syyskuun budjettiehdotuksista.
Angervuon kannanottoja voi tulkita siten, että valtion kirstunvartijaa eli valtionvarainministeriötä saattaa syystäkin pitää ylioptimistisena, tai virkamiehet ovat ehkä vetäneet ennusteitaan hieman poliittisen suojavarjon alla.
Bruttokansatuotteen nollatason laahaamisesta nosti Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) viime viikon seminaarissa esiin talousvaikuttaja Björn Wahlroos, jonka mukaan Suomi on 17 vuoden aikana hukannut noin 70 miljardia euroa talouden kasvusta verrattuna nopea kasvuisempaan Ruotsiin.
Valtionvarainministeriö edustaa jopa korkeinta auktoriteettia talouden ennusteissaan, joiden avulla valtion tuloja ja menoja sekä verotusta säädetään.
50 miljardilla pieleen
Angervuon mukaan VM:n ennusteet talouskasvusta ovat menneet raskaasti pieleen eli yläkanttiin noin 50 miljardilla eurolla verrattuna kansatalouden reaaliseen kasvuun, mitä voi jo pitää isona hutina ennusteiden osumatarkkuudessa 17 vuoden aikajaksolta.
Laskelmat osoittavat edelleen, että Suomen reaalinen talouskasvu on kutistunut yhteensä noin seitsemään miljardiin euroon, mutta vastaavasti VM on ennustanut kasvuksi peräti 57 miljardia euroa samaiselta 17 vuoden aikajaksolta.
”Todellisen kasvun ja VM:n ennusteiden väliseksi eroksi tulee siten viimeisen 17 vuoden aikana noin 50 miljardia euroa, joka ei ole käynytkään toteen maamme reaalisen bkt:n kasvussa ”, Angervuo toteaa.
Pörssikonkarin luvut VM:n ennusteiden ja toteutuneen talouskasvun välisestä kuilusta täsmäävät siten pitkälle Wahlroosin noin 70 miljardin euron hävikkiin Suomen bruttokansantuotteessa verrattuna Ruotsin korkeampaan vuosittaiseen kasvuvauhtiin.
Noin 70 miljardin euron kadottaminen ei ole juurikaan kerännyt suomalaisekonomistien kommentteja.
Arvailujen varassa eteenpäin
VM:n uusimman kesäkuussa 2024 julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan bruttokansantuotteen kasvu on pyöreä nolla kuluvalle vuodelle, 1,6 prosenttia vuodelle 2025 ja 1,5 prosenttia vuodelle 2026.
Bruttokansatuote sulkee sisäänsä kaikkien tavaroiden ja palvelujen summan, joka oli yhteensä noin 275 miljardia euroa viime vuonna.
”Bkt:n kasvuennusteita kuluvalle vuodelle voi vain arvailla. Suomen Pankki ja Nordea ovat vasta ennustaneet noin puolen prosentin suistumisen taloudessa”, pörssikonkari lisää.
Vienti lyö tahtia
Teollisuuden vienti ja tuloskehitys tahdittavat pitkälle eurovirtojen suuruutta ja investointeja Suomeen, mikä on pörssikonkarin mukaan jäänyt liikaa paitsioon ekonomistipiireiltä.
”Tavaravienti supistunee 3-5 miljardilla eurolla kuluvalle vuodelle, mikä tulee negatiivisesti näkyviin myös BKT:ssa.”
Valtionvarainministeriö on pitänyt useilta vuosilta kasvuennusteitaan 1,0 – 3,3 prosentin haarukassa.
Angervuo toteaa, että Suomen talous on supistunut vuosien 2008-2024 aikana peräti seitsemänä vuotena eli vuonna 2008 (-8,1%), 2012 (-1,4%), 2013 (-0,9%), (-2,4%), 2023 (-1,3%) sekä ennusteiden mukaan myös vuotena 2024.
Vuoden 2024 ennusteiden osalta on pörssikonkari käyttänyt Nordean ja Suomen Pankin -0,5 prosentin kasvuarviota.
Kuinka paljon virheitä voi tehdä?
Veronmaksajat ja yritykset voivat kysyä, miten pitkään ja miten suuren virheen ennustamisessa voi tehdä valtiontalouden hoidossa?
”Huvittava piirre taloudelle on Suomen bruttokansantuotteen ennusteet 1990-luvun talouslamasta. Silloin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos eli Etla ennusti syksyllä seuraavan vuoden talouskasvua. Vuosille 1991 ja 1992 Etla ennusti nollakasvua ja vuodelle 1993 kolmen prosentin kasvua”, Angervuo kertaa.
Toisin kävi. Toteutunut talouskasvu osoittautui miinusmerkkiseksi vuosina 1991-1993 eli kolmena vuotena peräkkäin.
”Onko todella negatiivisen kasvun ennustaminen kiellettyä ekonomisteille?”, pörssikonkari ihmettelee.
”Onko todella negatiivisen kasvun ennustaminen kiellettyä ekonomisteille?”
Luulen, että kyllä se käytännössä on. Siis ihan oikeasti niin, että ennusteisiin ei ei miinusmerkkisiä prosenttilukuja laiteta. Vaikka VM itsekin sellaista ennakoisi. Eipä tuo ainoa asia ole, jossa Suomi valehtelee/haluaa uskotella itselleen asioiden olevan paremmin kuin ne ovatkaan.
Ainahan, ainakin teoriassa, on myös se toinen vaihtoehto. Eli että negatiivisen kasvun ennustaminen ei ole kiellettyä VM:n ekonomisteille. Ja että he vaan ennustavat tosi rankasti pieleen ja tosi usein.
Valitsin silti veikkaukseeni, että kyse on ensimmäisestä. Ihan vaan sillä, kun tuo toinen vaihtoehto olisi vaan jotenkin. Vielä pykälän verran surullisempi..
Ihmettelen ihan samaa kuin Angervuo ja Denny, emme varmasti ole ainoita.
Tuntuu hieman siltä, että Valtiovarainministeriön (siis oikeushenkilö Suomen valtion, ei Suomen kansantalouden) palkkalistoilla olevilta virkamiehiltä odotetaan jonkinlaista objektiivista ”ulkoapäin tulevaa” arviota.
Odotus on KOHTUUTON, jokainen ministeriö on hyvin selkeästi ylhäältä alaspäin johdettu ja todennäköisesti ministeriön johtaja ministeri saa kansliapäällikön kautta ajettua melko tehokkaasti poliittisen agendansa.
Ei ole ”yhteisen veneen” keikuttamista, jos esitetään tosiasioita ”poliittisten haaveiden” sijaan.
On typerää palkata veronmaksajien rahoilla ekonomisteja kertomaan satuja ja esittämään toivomuksia sen sijaan, että antaisivat realistisen tilannearvion ja omalta osaltaan (siis valtiontalouden, ei kansantalouden kannalta) toimenpidesuosituksensa.
Ehkä Suomen ongelmien juurisyitä on liika valtiokeskeisyys taloudessa.
Pitäisi ehkä lobata voimakkaammin EU-alueen yhteisvelkaa ja lähteä liikkeelle siitä mitä Mario Draghi taannoin esitti maansa parlamentille, että luvassa on ILMAINEN LOUNAS.
Tehdään sama temppu. Asuntojen energiatehokkuus kuntoon ja talouden kannalta tärkeä infra kuntoon. Perusteluna kelvannee, että olemme EU:n itäraja ja olemme kärsineet tavattomasti Ukrainan sodan pakotteista.
Hypätään maksajan paikalta matkustajan paikalle Unionissa.
Paljon edullisempaa.