Petteri Orpon hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 8. toukokuuta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia. Metsävähennystä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että jatkossa metsävähennyksen määrä olisi enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.
Lisäksi metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista.
Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisättäisiin jatkossa metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaisi 75 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa. Metsän luovutusvoittoa koskevaa säännöstä sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.
Uudistuksen tavoitteena on kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja turvata metsäteollisuuden raakapuun saatavuus.
Metsänomistaja voi nykyisin vähentää verotuksessa metsävähennyksenä enintään 60 prosenttia veronalaisen metsätalouden pääomatulosta, jonka on saanut metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä.
Esitys perustuu hallitusohjelmaan. Hallitus esittää, että muutos tulee voimaan ensi vuonna.
Metsävähennys on metsänomistajalle tarkoitettu verovähennys, jonka avulla voi vähentää osan metsän hankintamenosta metsätalouden pääomatulojen, kuten puunmyyntitulojen, verotuksessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun henkilö ostaa metsätilan vastikkeellisesti (esimerkiksi kaupalla tai vaihdolla), muodostuu ostajalle niin sanottu metsävähennyspohja, joka on ollut tähän asti 60 prosenttia metsän hankintamenosta.
Hankintamenoon lasketaan maksetun kauppahinnan lisäksi muun muassa varainsiirtovero, lainhuutokulut ja muut hankintaan liittyvät kulut.
Metsävähennyksen voi tehdä luonnollinen henkilö, kuolinpesä, näiden muodostama verotusyhtymä sekä yhteismetsä.
Metsävähennystä voi hyödyntää vuosittain niin kauan kuin vähennyspohjaa on jäljellä. Yhtenä verovuonna vähennyksen määrä voi olla ennen hallituksen lakimuutosta enintään 60 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavasta pääomatulosta, mutta vähennyksen vuosittainen vähimmäismäärä on 1 500 euroa, mikä edellyttää vähintään 2 500 euroa metsätalouden pääomatuloa kyseisenä vuonna.
Metsävähennys on henkilökohtainen, eli sitä voi käyttää vapaasti eri tiloilta saatujen tulojen vähennyksenä.
Metsävähennys vaikuttaa metsän myynnin verotukseen siten, että kaikki aiemmin tehdyt metsävähennykset lisätään myytävästä metsästä saatavaan luovutusvoittoon eli myyntivoittoon. Eli metsän myyntivoittoon lisätään verotuksessa kaikki ne metsävähennykset, joita metsänomistaja on tehnyt kyseisestä metsästä omistusaikanaan.
Metsävähennysoikeutta ei synny lahjana tai perintönä saadusta metsästä, mutta jos perinnönjättäjällä tai lahjanantajalla on ollut käyttämätöntä metsävähennyspohjaa, se siirtyy uudelle omistajalle hänen osuuteensa vastaavassa suhteessa.
Metsävähennystä ei tehdä automaattisesti, vaan se täytyy vaatia veroilmoituksessa ja liittää mukaan selvitys metsätalouden tuloista ja vähennyspohjasta.
Metsävähennys on merkittävä veroetu, joka kannustaa metsänomistajia aktiiviseen puukauppaan ja metsäomaisuuden hankintaan.
Korjaus: Metsävähennys ei vähennä luovutusvoittoa metsää myytäessä, vaan lisää sitä. Korjaus tehty 10.5.2025 kello 21.50.
Virheellinen tieto vai tavoitehakuisuutta? ”metsävähennykset lisätään luovutusvoittoa laskettaessa hankintamenoon” ei vaan luovutusvoittoon lisätään tehdyt metsävähennykset. Korottaa luovutusvoiton määrää.