Yhdysvaltain valtionvelkakirjojen ja muiden kehittyneiden talouksien pitkien korkojen nousu ei johdu yksin Lähi-idän sodan ruokkimasta inflaatiopelosta. Markkinaa liikuttavat toisetkin voimat.
Kun Donald Trump ilmoitti viikonloppuna, että Washingtonin ja Teheranin välinen sopimus on hänen sanojensa mukaan ”pitkälti neuvoteltu” ja Hormuzinsalmi avautuisi pian kaupalliselle liikenteelle, öljyn hinta ja valtionlainojen tuottotaso kääntyivät jyrkkään laskuun.
Yhdysvaltain kymmenvuotisen valtionobligaation tuotto kävi viime tiistaina lähellä 4,70 prosenttia ennen kuin se hivuttautui takaisin 4,56 prosentin tuntumaan viikon loppupuolella. Yhdysvaltain valtionlainamarkkina on maanantaina suljettu Muistopäivän vuoksi, mutta esimerkiksi Saksan 10-vuotisen valtionlainan noin yhdeksän korkopisteen lasku kuvaa sitä, että tiistaina Yhdysvaltain 10-vuotinen painuu todennäköisesti alle 4,50 prosentin.
Tuottotaso olisi silti noin 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen sodan alkamista. Bloomberg uutisoi, että reaalituotot eli inflaatiokorjatut korot selittävät suurimman osan Yhdysvaltain pitkien korkojen noususta. Tämä viittaa siihen, että valtionlainasijoittajat eivät pelkää ainoastaan kalliimman öljyn nostamaa inflaatiota vaan myös rakenteellisempia ongelmia.
Toisaalla tilanne näyttää erilaiselta. Esimerkiksi Japanissa ja Saksassa nousu selittyy pääosin inflaatio-odotuksilla, kun taas Britanniassa molemmat tekijät ovat tasaisemmin nostaneet tuottoja.Velkavuori ja tekoälybuumi nostavat lainakustannuksia
Yhdysvaltain liittovaltion velka on ylittänyt 39 biljoonan dollarin rajan, ja kongressin budjettitoimisto CBO arvioi alijäämän kohoavan kuluvana tilivuonna noin 5,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Trumpin ajamat veronkevennykset ja jatkuva tullisota lisäävät tarvetta laskea liikkeelle uusia valtionlainoja samaan aikaan, kun tarjontaa on jo ennestään runsaasti.
Barclaysin Yhdysvaltain inflaatiostrategian johtaja Jonathan Hill pitää teoriaa duraation maailmanlaajuisesta myynnistä pelkän inflaatiopelon takia vaikeasti yhteensovitettavana markkinoiden hinnoittelun kanssa. Hänen mukaansa nousevat velkatasot, mahdollisesti kohonnut neutraali korkotaso sekä tekoälyinvestointien aalto nostavat reaalikorkoja.
Neutraalilla korolla tarkoitetaan tasoa, joka ei kiihdytä eikä jarruta talouskasvua.
ING Bankin Amerikan tutkimuksen aluejohtaja Padhraic Garvey arvioi, että koko Yhdysvaltain kymmenvuotisen koron 4,5 prosentin yläpuolinen nousu selittyy korkeammilla reaalituotoilla.
Garveyn mukaan Hormuzinsalmen avautuminen pitäisi inflaatio-odotukset kurissa, mutta reaalituotot saattavat jäädä koholle. Silloin valtionobligaatioiden tuotot eivät romahtaisi, kuten moni nyt odottaa.
Tekoäly-yhtiöt imevät markkinoilta sijoitusvarat
Tekoälybuumi on muuttanut velkakirjamarkkinoiden dynamiikkaa. Hyperskaalaajat ja niiden ekosysteemin yhtiöt rahoittavat datakeskusinvestointejaan yhä useammin joukkolainamarkkinoilta.
Wall Streetin arvioiden mukaan investointitason yritysvelkakirjojen liikkeellelaskut voivat tänä vuonna nousta jopa 2,25 biljoonaan dollariin Yhdysvalloissa. Tarjonta kilpailee sijoittajien varoista valtionlainojen kanssa.
Pidemmällä aikavälillä tekoäly saattaa hillitä inflaatiota kasvattamalla tuottavuutta. Lyhyellä aikavälillä vaikutus voi silti olla päinvastainen, kun teknologiajätit ostavat puolijohteita massiivisilla budjeteilla ja avaavat uusia konesaleja kiihtyvällä tahdilla.
Korkeampi talouskasvu houkuttelee sijoittajia myös osakkeisiin, mikä pakottaa varainhoitajat vaatimaan suurempaa tuottoa velkakirjoista kompensaationa.
Fed-spekulaation suunta on kääntynyt
Vuoden alussa markkinat hinnoittelivat Yhdysvaltain keskuspankin koronlaskuja. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi, ja kauppaa käydään skenaariosta, jossa Fed joutuu nostamaan ohjauskorkoa.
JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon kommentoi Bloombergin TV-ohjelmassa viime viikolla, että Yhdysvaltain korot saattavat kohota nykyisestä selvästi. Hän viittasi huoleen julkisen sektorin lainanotosta ja velan kysynnästä.
Goldman Sachsin institutionaalisten korkomarkkinoiden myynnistä vastaava Phillip Lee korostaa, että pitkäaikaiset alijäämät, kasvava valtionvelan tarjonta ja huoli velkakestävyydestä selittävät yhä suurempaa osaa siitä, miksi sijoittajat vaativat lisäkorvausta pitkän maturiteetin velan omistamisesta.
”Korkojen suunta on ylös”, Lee totesi Goldmanin podcastissa.
Bank of American ekonomistit Claudio Irigoyen ja Antonio Gabriel seuraavat tuottokäyrän muutoksia. Heidän mukaansa ympäristössä, jossa Fedin koronnostot ovat mahdollisia ja kasvavat velanhoitokustannukset paisuttavat alijäämiä, käyrän pitkä pää reagoi normaalia herkemmin lyhyen pään liikkeisiin.
Britanniassa politiikan hinta nousee jälleen
Britanniassa pääministeri Keir Starmer kamppailee poliittisten paineiden alla, jotka voivat johtaa entistä laajempaan finanssipoliittiseen elvytykseen ja gilt-velkakirjojen lisäliikkeellelaskuun. Markkina ei ole unohtanut Liz Trussin kauden dramaattista myllerrystä runsaan kolmen vuoden takaa.
Federated Hermesin salkunhoitaja John Sidawi kuvailee, että giltien kaupankäynti on muuttunut taktiseksi poliittisen epävarmuuden seurauksena.
Britannian gilteihin on Sidawin mukaan aina hinnoiteltu sisäänrakennettu preemio suhteessa muihin kehittyneisiin markkinoihin.
Japanissa puolestaan inflaatiopaineet kasvoivat jo ennen sotaa. Bank of Japanin haluttomuus nostaa korkoja pakottaa sijoittajat vaatimaan suurempaa kompensaatiota inflaatioriskistä, mikä näkyy nyt myös pitkän pään tuotoissa.
Rakenteellinen ongelma, jota sodan päättyminen ei ratkaise
Muriel Siebert & Co:n sijoitusjohtaja Mark Malek kiteyttää tilanteen asiakaskirjeessään napakasti.
Hänen mukaansa velkakirjamarkkinat eivät reagoi yhteen otsikkoon vaan hinnoittelevat rakenteellista ongelmaa, jota ei ratkaista lehdistötiedotteella eikä diplomaattisella tauolla.
Bloomberg Economicsin näkemyksen mukaan globaalit korot määräytyvät pohjimmiltaan säästöjen ja investointien tasapainosta. Viisi vuosikymmentä säästämishalu kasvoi ja investointitarve laski, mikä painoi lainakustannuksia alaspäin. Nyt asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi.
Hill huomauttaa lopuksi, että jos neutraali korko on tosiaan noussut, viisi prosenttia kymmenvuotisessa Yhdysvaltain obligaatiossa ei ole enää erityinen alennustarjous.
