Bitcoin nousi tällä viikolla ensimmäistä kertaa yli 112 000 dollarin, vauhdittajinaan sääntelyasenteiden muutos sekä strategiset allokaatiot niin yritysten kuin valtioidenkin taholta.
”Muutos on selkeä ja aggressiivinen”, toteaa finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green.
”Bitcoin vedetään nyt Yhdysvaltojen – maailman suurimman talouden – kansallisen talousajattelun ytimeen, yritysten kassapolitiikkaan ja institutionaalisiin salkkuihin. Tämä ei ole hypeä. Tämä on pääomaa, joka seuraa poliittista tahtoa”, hän toteaa.
Trumpin hallinto lähettää selkeitä signaaleja. Yhdysvaltain valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet ovat vahvistaneet, että sisäisiä selvityksiä Bitcoinin mahdollisesta sisällyttämisestä Yhdysvaltain valuuttavarantoihin on käynnissä.
Lisäksi komiteat vastaanottavat edelleen Bitcoin-lahjoituksia, ja lainsäätäjien sekä digitaalisten omaisuuserien säilyttäjien väliset keskustelut jatkuvat. Lisäksi uusi lainsäädäntö, joka tukee digitaalisten omaisuuserien luokittelua, säilytystä ja verokohtelua, saa molempien puolueiden kannatusta Yhdysvaltain kongressissa.
Aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla - Coinmotionin tarjous SalkunRakentajan lukijoille
Tarjous SalkunRakentajan lukijoille: Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1 %:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).
”Kun istuva hallinto harkitsee Bitcoinin ottamista osaksi kansallisia varantoja, se muuttaa koko globaalia riskikehystä”, sanoo Green.
”Se ei pelkästään legitimoi Bitcoinia, vaan pakottaa myös muut – niin instituutiot kuin hallitukset – toimimaan.”
Elon Muskin perustama America Party on nostanut Bitcoinin entistä vahvemmin kansalliseen keskusteluun.
Itsenäisyyspäivän puheessaan Musk kuvasi Bitcoinia taloudellisen resilienssin perustaksi. Tämä on herättänyt uutta kiinnostusta kuluttajatasolla ja lisännyt poliittisesti suuntautuneiden sijoittajaryhmien virtoja.
”Musk antaa Bitcoinille lisää ideologista painoarvoa ja poliittista merkitystä”, Green toteaa.
”Se liikuttaa markkinoita. Hänen vaikutusvaltansa on ainutlaatuinen, ja hän yhdistää sen rahapoliittiseen visioon, joka puhuttelee hajautettuun teknologiaan kasvanutta sukupolvea.”
Sääntelytasolla Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio (SEC) on pehmentänyt kantaansa Bitcoiniin. Useita valvontatoimia on peruttu, ja spot-Bitcoin-ETF:t etenevät käsittelyssä viraston uudella aktiivisuudella. Sääntelijät keskittyvät nyt operatiivisiin turvatoimiin ja tiedonantostandardeihin.
”Aikakausi, jolloin vastustettiin kaikkea, näyttää olevan ohi”, Green huomauttaa.
”Sääntelykitka esti institutionaalista osallistumista vuosia. Nyt kun se helpottuu, näemme uusia pääomavirtoja varainhoitajilta, jotka odottivat juuri tätä hetkeä.”
Lisäksi yritykset toimivat aggressiivisesti kryptomarkkinoilla. MicroStrategy lisäsi kesäkuussa kahdella miljardilla dollarilla Bitcoinia, kasvattaen kokonaisomistuksensa yli 300 000 Bitcoiniin.
Seitsemäntoista pörssiyhtiötä on ilmoittanut Bitcoin-omistuksistaan, ja yhä useampi sijoittaa pääomaa säilytysratkaisujen ja ETF:ien kautta.
”Hallitukset pyrkivät turvaamaan arvoa velkaantumisen ja rahapoliittisen epävarmuuden keskellä. Bitcoin antaa niille vaihtoehtoja, liikkuvuutta ja korreloimattoman reservin, joka säilyttää arvonsa stressitilanteissa”, Green toteaa.
Myös valtiolliset instituutiot nojaavat yhä enemmän Bitcoiniin. Pakistan omistaa nyt keskuspankkinsa kautta valtion louhimaa Bitcoinia. Tšekin keskuspankki selvittää Bitcoinin mahdollista sisällyttämistä valuuttavarantoihin. Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan valtionvarainrahastot käyvät nyt keskusteluja digitaalisten säilyttäjien kanssa.
Kaikkea toimintaa ei julkisteta, mutta globaalit pääomamarkkinat seuraavat sitä tarkasti.
”Nämä ovat keskuspankkeja, valtiovarainministeriöitä ja valtion rahastoja, jotka kohtelevat Bitcoinia strategisena omaisuuseränä. He eivät hae otsikoita – he valmistautuvat tulevaan”, Green toteaa.
Spot-ETF-virrat pysyvät tasaisina. Institutionaaliset ostajat hallitsevat viimeaikaista volyymia.
”Hallitukset ja poliittiset toimijat muokkaavat ympäristöä, jossa Bitcoin toimii, ja instituutiot – mukaan lukien yritysten kassanhallinta – reagoivat harkituilla allokaatioilla”, Green summaa.
Greenen mukaan Bitcoinilla on nyt strateginen rooli globaalissa taloudessa.
Hyvä ja ajatuksia herättävä juttu, jälleen kerran.
Greenillä lienee ”oma lehmä ainakin jonkin verran ojassa.”
Hieman hämmästyttää, että miksi valvontatoimia on peruttu jos tämä ”teknologinen ratkaisu valuuttamarkkinoiden epävakauteen” on todella toimiva.
Edelleen jos kryptojen on tarkoitus vakauttaa rahoitusjärjestelmää niin avoimuus olisi oltava mahd. kattavaa.
Jos/kun kryptot sidotaan dollariin, niin kai silloin tiedostetaan että kryptoja voi keikuttaa myös dollari?
Finanssikriisin aikoina tilannetta pahensi vakuutusyhtiöiden ongelmat (olivat vakuuttaneet liian riskisiä sijoitustuotteita).
En varmaan tyhmyyttäni ole tajunnut, että mitä valtavaa lisäarvoa kryptot tuovat talouteen . Hyödyn täytyy olla valtava ja pitkäkestoinen ja tehostaa taloutta paljon, muuten on kyse kuplasta. En valitettavasti näe USAn nykyhallinnon vahvuutena talouspolitiikkaa, joten sen tekemät ratkaisut eivät välttämättä ole oikeita.
Sinä päivänä kun huomataan, ettei keisarilla olekaan vaatteita, ja markkinoilta imetään muuta tuhat miljardia…., niin Jumala meitä auttakoon
Miksiköhän länsimaiden keskuspankit pitävät yhä edelleen fyysistä kultaa valuuttavarantoinaan (70%) jos kulta on vanhanaikainen mennen talven lumia ja tuottamaton hyödyke, herää vaan kysymys että mitä kryptot tuottaa, osinkoja,korkoa…?
Luulisi että länsimaiset keskuspankit olisivat luopuneet kullasta vai onko jotain mitä tavan pulliaiselle ei kerrota ja avata syytä turhanpäiväiseen kullan varastointiin?
Sija Valtio tai järjestö Kulta
(tonnia) Kullan osuus valtion
valuuttavarannosta
1 Yhdysvallat 8133,5 74,7 %
2 Saksa 3401 71,7 %
3 Kansainvälinen valuuttarahasto 2846,7
4 Italia 2451,8 71,4 %
5 Ranska 2435,4 66,1 %
10 Alankomaat 615,5 59,4 %
21 Itävalta 280,0 56,2 %
32 Kreikka 111,7 78,7 %
Lisäksi kehittyvien maiden keskuspankit ovat lisänneet ja lisäämässä kultaa omiin varastoihinsa jostain kumman syystä, eihän fyysisen kullan pitänyt enää olla muodissa vaan lohkoketju kryptot piti korvata kulta?
Quagolo kysyi mielestäni hyvän kysymyksen ja kun katsoo hänen listaansa, niin listan ensimmäinen ja kolmas (järjestö) poisluettuina kaikki ovat euromaita.
En missään nimessä kannata mitään salaliittoteorioita ja pidän EKP a ja Euroa luotettavina, mutta jostakin se kertoo että yhteisvelkaan liittyvien keskusteluiden aikana pidetään isoja kultavarantoja.