Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan varainsiirtovero olisi Keskustan vaihtoehdossa kuuden kuukauden ajan nolla prosenttia.
”Näin saataisiin seisovia vesiä liikkeelle asunto- ja kiinteistömarkkinoilla ja Suomen talouden pyöriä pyörimään”, Kaikkonen sanoo.
Keskusta myös tukisi vaikeuksissa olevaa rakennusalaa mittavalla ohjelmalla, jolla pystyttäisiin laittamaan nopeasti rakentaminen liikkeelle koko Suomessa.
Keskusta esimerkiksi toteuttaisi taloyhtiöille kymmenen prosentin korjausavustuksen, aloittaisi homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjauksen ja laittaisi olemassa olevia maanteitä, kävely- ja pyöräteitä sekä raiteita kuntoon kautta maan.
”Uudistaisimme myös taloyhtiöiden perusparannuslainan takauksen ehdot, jotta sillä voidaan taata asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausremontteja”, Kaikkonen kuvaa.
Kokonaisuutta rahoitetaan perumalla valtionrahoitus Turun tunnin junalta ja Vantaan ratikalta, koska ne ovat tässä tilanteessa liian kalliita hankkeita suhteessa hyötyihinsä.
”Rakentamisen käynnistyminen koko maassa heijastuisi nopeasti moneen muuhunkin alaan, ja siitä tulisi myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. Tämä voisi olla keskeinen tekijä, jotta Suomi saataisiin vihdoinkin takaisin kasvun tielle.”
Varainsiirtovero on vero, joka maksetaan, kun omistusoikeus kiinteistöön, asunto-osakkeeseen tai muuhun arvopaperiin siirtyy vastiketta vastaan, ja sen maksaa tyypillisesti ostaja. Monet ekonomistit pitävät varainsiirtoveroa haitallisena, koska se jäykistää asuntomarkkinoita ja heikentää talouden tehokkuutta suhteessa kerättyyn verotuottoon.
Suomessa varainsiirtoveroa peritään esimerkiksi asunnon tai kiinteistön kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, ja verokanta vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä asunto-osake, muu arvopaperi vai kiinteistö. Kyseessä on transaktiovero, joka ei kohdistu jatkuvaan tulo- tai kulutusvirtaan vaan yksittäiseen omistajanvaihdokseen, minkä vuoksi se nostaa kaupan kustannuksia juuri sillä hetkellä, kun kotitalous tai yritys tekee sijoitus- tai muuttopäätöksen.
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa varainsiirtovero nähdään usein talouden kannalta tehottomana veromuotona.
Ekonomistien mukaan varainsiirtovero luo kiilan ostajan ja myyjän väliin: osa potentiaalisista kaupoista jää toteutumatta, vaikka asunto tai kiinteistö olisi taloudellisesti järkevää siirtää toiselle omistajalle.
Tämä niin sanottu hyvinvointitappio syntyy siitä, että vero estää markkinoita kohdentamasta asuntoja ja kiinteistöjä niille, jotka arvostaisivat niitä eniten, vaikka ilman veroa kauppa syntyisi molempia osapuolia hyödyttävällä hinnalla.
Pitkäaikainen vihreiden poliitikko Osmo Soininvaara kertoo blogissaan, että asuntoihin kohdistuva varainsiirtovero on eräänlainen muuttovero.
”Varainsiirtoveron huonoihin puoliin kuuluu, että se lukitsee ihmisiä asumaan väärin sijaitseviin ja väärän kokoisiin asuntoihin. Vaikka vero on omakotitaloissa (kiinteistö) korkeampi kuin asunto-osakkeissa, se syrjii erityisesti kaupunkien kerrostaloasunnoissa asuvia, koska nämä muuttavat huomattavan tiheästi omakotiasuiin verrattuna”, Soininvaara toteaa.
Ekonomistit vertaavat usein varainsiirtoveroa muihin veromuotoihin ja katsovat, että julkisen talouden rahoitus voitaisiin kerätä vähemmän haitallisilla tavoilla, kuten laajemmin veropohjaan perustuvilla kulutus- tai kiinteistöveroilla, jotka vääristävät päätöksentekoa vähemmän.
Varainsiirtoveron katsotaan siis olevan veroteoreettisessa mielessä huono vero: se tuottaa suhteellisen vähän verotuloja, mutta aiheuttaa merkittäviä tehottomuuskustannuksia ja jarruttaa sekä asuntokauppaa että talouden dynamiikkaa ilman selkeitä positiivisia sivuvaikutuksia, kuten päästöjen vähentämistä tai muiden ulkoisvaikutusten korjaamista.
Tuota sietäisi kokeilla. Toivottavasti ei kaadu siihen että idea oli hyvä, mutta tuli oppositiosta.
En ole minkään puolueen jäsen/aktiivi.