Luottoluokittaja Moody’s Ratings aiheutti markkinoilla voimakkaan reaktion viime viikolla, kun se laski Yhdysvaltojen pitkään hallussa pitämän korkeimman mahdollisen luottoluokituksen Aaa:sta Aa1:een.
Moody’sin perjantaina tekemä päätös perustuu Yhdysvaltojen paisuvaan, jo 36 biljoonan dollarin valtionvelkaan, jatkuviin budjettialijäämiin sekä kasvaviin velanhoitokustannuksiin.
Moody’s korostaa, että peräkkäiset hallitukset ja kongressit eivät ole kyenneet kääntämään velkaantumisen ja korkomenojen kasvun suuntaa. Luottoluokittaja varoittaa, että liittovaltion velkataakka voi nousta jopa 134 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Moody’s ei usko, että nykyisin harkinnassa olevista finanssipoliittisista ehdotuksista seuraisi merkittäviä monivuotisia vähennyksiä pakollisiin menoihin ja alijäämiin.
Poliittinen kyvyttömyys puuttua rakenteellisiin talouden ongelmiin on siten keskeinen syy luottoluokituksen laskuun.
Yhdysvaltojen finanssipoliittisen suorituskyvyn odotetaan heikkenevän sen omaan historiaan ja muihin korkean luottoluokituksen valtioihin verrattuna. Erityisen huolestuttavana Moody’s pitää sitä, että velkaantuminen jatkuu aikana, jolloin taloudellinen kasvu on kohtuullista ja työttömyys matalaa.
Yhdysvaltojen liittovaltion budjettivaje on noin 1,05 biljoonaa dollaria kuluvan vuoden aikana, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Valtionvelan korkokulut jatkavat kasvuaan korkeampien korkojen ja lisääntyvän velkaantumisen takia.
Korkomarkkinat reagoivat välittömästi.
Pitkäaikaisten Yhdysvaltain valtionlainojen korot nousivat, ja 30 vuoden korko käväisi psykologisesti tärkeällä viiden prosentin tasolla, mikä on korkein taso sitten vuoden 2023. Myös 10 vuoden korko nousi.
Korkojen nousu kertoo sijoittajien kasvavasta korkeamman tuoton vaatimuksesta pahenevien talousriskien kompensoimiseksi. Korkojen nousu tarkoittaa Yhdysvaltain hallitukselle kalliimpaa velanottoa, mikä herättää huolta tulevista liittovaltion menoista ja talouskasvun näkymistä.
Luottoluokituksen lasku nostaa jälleen esiin huolia Yhdysvaltojen julkisen talouden kestävyydestä, etenkin kun poliitikot keskustelevat uusista veronalennuksista ja menolisäyksistä, jotka voisivat kasvattaa alijäämää entisestään.
”Valtionvelan luottoluokituksen lasku ei ole yllättävää jatkuvan, kattamattoman finanssielvytyksen keskellä, jonka odotetaan vain kiihtyvän,” kertoo uutistoimisto Bloomnergille Franklin Templeton Investment Solutionsin varainhoidon varajohtaja Max Gokhman.
”Velanhoitokustannukset jatkavat nousuaan, kun suuret sijoittajat – niin valtiolliset kuin institutionaalisetkin – alkavat vähitellen vaihtaa Yhdysvaltain valtionlainoja muihin turvasatamaomaisuusluokkiin. Tämä voi valitettavasti synnyttää vaarallisen bear steepener -kierteen Yhdysvaltain korkomarkkinoilla, lisätä painetta dollarin heikkenemiselle ja vähentää Yhdysvaltain osakkeiden houkuttelevuutta”, hän kertoo.
Bear steepener -ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa korkokäyrä jyrkkenee, koska pitkien korkojen korot nousevat nopeammin kuin lyhyiden korkojen korot. Ilmiö viittaa usein siihen, että markkinoilla odotetaan inflaation kiihtyvän tai valtion kasvattavan velanottoa, mikä saa sijoittajat vaatimaan korkeampaa tuottoa pitkistä lainoista.
Bear steepener on yleensä negatiivinen osakemarkkinoille, koska korkojen nousu nostaa rahoituksen kustannuksia ja heikentää talouskasvun näkymiä. Ilmiö voi myös heikentää dollarin arvoa ja vähentää Yhdysvaltain osakkeiden houkuttelevuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä.
Moody’sin päätös tuo sen samaan linjaan Fitchin ja Standard & Poor’sin kanssa, jotka olivat jo aiemmin laskeneet Yhdysvaltojen luottoluokitusta samankaltaisten taloushuolien vuoksi.
Luottoluokituksen lasku on symbolisesti merkittävä isku Yhdysvaltojen luottokelpoisuudelle ja alleviivaa kasvavia riskejä, joita aiheuttavat poliittinen pattitilanne ja uskottavan pitkän aikavälin talouden tasapainottamissuunnitelman puute.
Kun verotus- ja menopolitiikasta käydään kiivasta keskustelua Washingtonissa, sekä sijoittajat että päättäjät joutuvat nyt kohtaamaan maailman suurimman talouden kasvavat haasteet ja niiden vaikutukset globaaleihin rahoitusmarkkinoihin.
