Raakaöljyn hinta laski jyrkästi maanantaina, kun Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat päässeensä alustavaan sopimukseen kuukausia kestäneen sodan päättämisestä. Sovun ytimessä on Hormuzinsalmen avaaminen meriliikenteelle, mikä keventäisi maailmanlaajuista energiakriisiä ja purkaisi tarjonnan pullonkaulan, joka on heiluttanut markkinoita helmikuun lopulta lähtien.
Brent-laadun elokuun futuurin barrelihinta putosi noin viisi prosenttia alle 83 dollarin, alimmalle tasolleen sitten maaliskuun. Yhdysvalloissa noteerattu WTI-laatu liikkui noin 80 dollarissa. Edellisviikko oli päättynyt jo kolmen kuukauden pohjalukemiin, joten lasku jatkoi aiempaa suuntausta.
Presidentti Donald Trump valtuutti omistamassaan Truth Social -palvelussa salmen avaamisen sekä islamilaisen tasavallan vastaisen merisaarron purkamisen. Hänen mukaansa öljyn on määrä virrata vapaasti, kun sopimus allekirjoitetaan Sveitsissä perjantaina 19. kesäkuuta.
Markkinoiden riemusta huolimatta öljyalan ammattilaiset suhtautuvat tilanteeseen varauksella. He muistuttivat, ettei sopimuksen yksityiskohtia ole vielä julkistettu ja että laivaliikenteen palauttaminen salmen kautta törmää käytännön esteisiin. Myös öljykenttien tuotannon elvyttäminen vie aikaa.
Iranin varaulkoministeri Kazem Gharibabadi vahvisti sovun, mutta tarkensi, että sopimusteksti julkaistaan vasta allekirjoitustilaisuuden jälkeen. Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kertoi aikovansa osallistua tilaisuuteen, ja myös Trumpin saapuminen paikalle on mahdollista.
Energiamarkkinat ovat eläneet sodan tahdissa helmikuun lopulta, jolloin Yhdysvallat ja Israel iskivät Iraniin hillitäkseen sen ydinohjelmaa. Teheranin vastatoimiin kuului iskuja eri puolille Persianlahtea sekä Hormuzinsalmen sulkeminen. Rauhan aikaan salmen kautta on kulkenut noin viidesosa maailman öljyvirroista. Tämän jälkeen yhdysvaltalaisjoukot asettivat oman saartonsa Iraniin liitetyille aluksille.
Hintapaine hellitti jo ennen sopimusta
Öljyn hinta teki vuoden huiput konfliktin alkuvaiheessa, mutta on viime viikkoina valunut alaspäin. Taustalla ovat olleet toistuvat signaalit Washingtonin ja Teheranin lähentymisestä sekä merkit siitä, että osa raakaöljyvirroista oli jo ennättänyt palata salmen kautta.
Lisäksi kehittyneet taloudet ovat avanneet strategisia hätävarastojaan, ja osa suurista tuojamaista – ennen muuta Kiina – on supistanut ostojaan. Hintaa on painanut myös kysynnän vaimeneminen korkeiden hintojen oloissa.
Halvempi raakaöljy keventäisi inflaatiopaineita. Fed käsittelee korkotasoa tällä viikolla. Öljyn ohella Euroopan maakaasufutuurit halpenivat tuntuvasti, ja kullan sekä kuparin hinnat nousivat dollarin heikentyessä.
Brentin lähimpien futuurien välinen hintaero kapeni alle dollariin barrelilta. Vaikka kyseessä on yhä niin sanottu backwardaatio, jossa lähin sopimus on seuraavaa kalliimpi, ero on kutistunut huhtikuun yli kahdestatoista dollarista. Se kertoo markkinoiden tunnelman nopeasta käänteestä.
Varovaisuuteen on syytä. Pankki ING varoittaa, että jos öljyvirrat eivät tosiasiassa palaudu heinäkuun loppuun mennessä, varastojen ehtyminen ja kausiluonteinen kysyntä voivat kääntää hinnan uudelleen jyrkkään nousuun. Maailman kaupalliset öljyvarastot on vedetty lähelle teknistä vähimmäistasoa, jonka putkistot ja säiliöt vaativat toimiakseen.
Myös JPMorgan pitää perusskenaarionaan salmen avautumista kesäkuun loppuun mennessä, mutta arvioi varastojen täydentämisen pitävän Brentin lähellä sataa dollaria barrelilta vuoden loppuun saakka. Tuotannon ja jalostamoiden palauttaminen täyteen vauhtiin voi viedä kolmesta kuuteen kuukautta.
Esteitä riittää ennen kuin liikenne palaa salmeen
Useita kynnyksiä on ylitettävä, ennen kuin liikenne Hormuzinsalmessa voi täysin elpyä. Niihin kuuluu miinojen raivaaminen sekä epäselvyys siitä, kuinka tiukkaa otetta Teheran haluaa pitää salmen läpi kulkevista aluksista.
Meidän on yhä ymmärrettävä, mitä sopimus tarkoittaa, sanoi Pepperstone Groupin tutkimusjohtaja Chris Weston. Hänen mukaansa salmessa voi olla yhä miinoja, ja vakuutusyhtiöt saattavat periä korkeita maksuja liikenteen käynnistyessä.
Öljyalan ammattilaiset seuraavat tarkasti merkkejä Persianlahden öljykenttien tuotannon mahdollisesta käynnistämisestä. Tuottajat ovat varoittaneet, että tuotannon palauttaminen kokonaan voi viedä kuukausia teknisten ja geologisten haasteiden sekä infrastruktuurivaurioiden takia. Lisäksi strategisia ja kaupallisia öljy- ja tuotevarastoja on täydennettävä sen jälkeen, kun niitä on purettu ennätystahtiin.
Sodan jättämien rakenteellisten aukkojen täyttäminen vie aikaa, Weston tiivisti.
Osakemarkkinoilla vahvaa kehitystä maanantaina
Euroopan yleisindeksi Stoxx Europe 600 -indeksi on noussut maanantaina noin 0,6 prosenttia. Yhdysvalloissa futuurit ennakoivat S&P 500 -indeksin avautuvan reilun prosentin plussalla.
Voimakkainta nousu oli öljyä tuovassa Aasiassa, jota energiakriisi on kurittanut erityisen rajusti. Japanin Nikkei 225 kohosi viitisen prosenttia ennätykseen ja Etelä-Korean Kospi lähes kuusi prosenttia. Valtionlainojen hinnat nousivat, mikä kertoi sijoittajien hellittäneen pelkoaan pitkittyvästä korkeasta inflaatiosta.
Euroopassa parhaiten tuottivat syklisten kulutushyödykkeiden ja teollisuuden osakkeet kasvunäkymien kohennuttua, kun taas energiayhtiöiden kurssit laskivat tuotto-odotusten heiketessä. Euro vahvistui dollaria vastaan yli 1,16 dollarin tasolle.
Sopimus pienentää maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden häiriöriskiä, arvioi MUFG:n valuutta-analyytikko Lee Hardman.
Sijoittajien riskinottohalukkuutta on tukenut myös perjantain jättilistautuminen, kun Elon Muskin avaruusyhtiö SpaceX teki Nasdaqissa pörssihistorian suurimman listautumisen. Anti hinnoiteltiin 135 dollariin osakkeelta ja keräsi noin 75 miljardia dollaria. Kaupankäynti alkoi 150 dollarista, ja osake päätyi noin 19 prosenttia korkeammalle päivän päätteeksi.
SpaceX:n nousu vahvisti sijoittajien luottamusta ja sai osan markkinatoimijoista uskomaan, että muutkin osakkeet voivat olla aliarvostettuja. Vire siivitti erityisesti tekoälyyn kytkeytyviä yhtiöitä.
